{"id":10355,"date":"2019-02-18T18:00:51","date_gmt":"2019-02-18T16:00:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=10355"},"modified":"2019-02-18T18:00:51","modified_gmt":"2019-02-18T16:00:51","slug":"rautatiekulttuurin-vaalimista","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=10355","title":{"rendered":"Rautatiekulttuurin vaalimista"},"content":{"rendered":"

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on 30-vuotisen taipaleensa aikana vaalinut lahtelaista rautatieperint\u00f6\u00e4 monin eri tavoin. Vuosien saatossa aktiivisten ja idealististen harrastajien ja talkoolaisten ansiosta Lahteen on muotoutui rautatiekulttuurin vaalimisen vankka perinne. Topparoikkalaiset ovat tuoneet esille rautateihin liittyv\u00e4\u00e4 kulttuurihistoriaa erilaisten tilaisuuksien, tapahtumien sek\u00e4 k\u00e4sity\u00f6osaamisen kautta. Harrastajat hankkivat ja kunnostivat 1990-luvulla Lahteen liikuteltavan muistomerkkiveturin Riston (Tr1 1047), joka seisoo yh\u00e4 Lahden varikolla. Kaluston kunnostaminen on ollut olennainen ja t\u00e4rke\u00e4 talkoomuoto. Osa kunnostettavasta kalustosta on jo saatu museojunaliikenteeseen. Lis\u00e4ksi lahtelaisaktiivit j\u00e4rjestiv\u00e4t Lahdessa 1990-luvulla kahdet valtakunnalliset pienoisrautatiemessut.<\/p>\n

Kun tulin mukaan vuonna 2005, yhdistyksell\u00e4 oli pitk\u00e4 ja kunniakas historia ja sen j\u00e4senill\u00e4 paljon osaamista ja intoa. Mukaan toimintaan houkuttivat my\u00f6s yhdistyksen toimitilat, jotka tuolloin sijaitsivat autenttisessa rautatiemilj\u00f6\u00f6ss\u00e4 Myt\u00e4j\u00e4isten veturivarikon vesitornissa. Em. syyt vaikuttivat siihen, miksi innostuin Topparoikan toiminnasta. Tuntui merkitykselliselt\u00e4 olla mukana jatkamassa tuota perinnett\u00e4 omista kiinnostuksen ja osaamisen l\u00e4ht\u00f6kohdista. Kerronkin muutamin esimerkein omista rautatieharrastamiseen liittyvist\u00e4 kokemuksistani. Talkoita ja tapahtumia Tullessani mukaan yhdistystoimintaan kiinnostuin my\u00f6s junanvaunujen kunnostusprojekteista, vaikkei minulla ollut aiempaa kokemusta t\u00e4llaisesta. Osittain se johti siihen, ett\u00e4 my\u00f6hemmin suoritin aikuisopiskeluna sek\u00e4 teollisuuspuusep\u00e4n ett\u00e4 talonrakentajan perustutkinnot. Yhdistyksess\u00e4 toimin useana vuonna taloudenhoitajana ja varapuheenjohtajana.<\/p>\n

Vuonna 2015 minut valittiin puheenjohtajaksi, jossa toimessa olen edelleen. N\u00e4kyvimpi\u00e4 yhdistyksen aikaansaannoksia ovat viime vuosina olleet erilaiset tapahtunut kuten museojuna-ajot ja rautatiep\u00e4iv\u00e4t. Kes\u00e4kuussa 2006 j\u00e4rjestimme varikolla Avoimet ovet -tapahtuman Myt\u00e4j\u00e4isten varikolla, jollaisia oli j\u00e4rjestetty aikaisemmin mm. 1990-luvulla. Tapahtuma sujui erinomaisesti, mutta toki halusimme kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 seuraavaksi vuodeksi. \u201dAvoimet ovet\u201d nimen\u00e4 tuntui turhan pienimuotoiselta, joten palautekeskustelun lomassa ehdotin nimeksi \u201cLahden Rautatiep\u00e4iv\u00e4?\u201d, ja niinp\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2007 j\u00e4rjestimme ensimm\u00e4isen Rautatiep\u00e4iv\u00e4n.
\nItse ohjelmistoonkin kaipasimme lis\u00e4toimintaa, joten ehdotin, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4isimme tulevana kes\u00e4n\u00e4 museojuna-ajon l\u00e4tt\u00e4hattu-kiskobussilla. Sepp\u00e4sen Jonne pisti paremmaksi ja ehdotti h\u00f6yryjunaa. Ja niin my\u00f6s tapahtui. Yhdistyksemme oli j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e416.6.2007 Lahden Rautatiep\u00e4iville ensimm\u00e4ist\u00e4 h\u00f6yryjuna-ajoa koko oikoradan pituudeltaan, veturinaan Ukko-Pekka. Toki my\u00f6hempin\u00e4 kesin\u00e4 ajoja hoiti my\u00f6s Pikku-Jumbo.Vuodesta 2007 alkoivat Topparoikan toimesta jokakes\u00e4iset, p\u00e4\u00e4asiassa Heinolaan suuntautuvat suositut museojuna-ajot.
\nVaikka yhdistykselle ei ole omaa liikkuvaa junakalustoa, Topparoikka on tehnyt paljon museojunaliikenteen edist\u00e4miseksi Lahden seudulle, ja yhdistyksen aktiivisuuden ansiosta lahtelaiset saavat nauttia h\u00f6yryjuna-ajoista. N\u00e4it\u00e4 ajoja varten perustimme Sepp\u00e4sen kanssa H\u00f6yryll\u00e4 Heinolaan -nimisen verkkosivuston, jonka kautta loimme alueelle vahvan matkailubr\u00e4ndin.<\/p>\n

Myt\u00e4j\u00e4isten varikon ep\u00e4varma tilanne maank\u00e4yt\u00f6n ja kaavoituksen suhteen johti siihen, ett\u00e4 Lahden Rautatiep\u00e4iv\u00e4 j\u00e4rjestettiin viimeisen kerran kes\u00e4ll\u00e4 2009. Vuonna 2011 yhdistyksen vuokrasopimus vesitornissa irtisanottiin Senaatti-kiinteist\u00f6n toimesta ja koko alue tyhjeni vuokralaisista. Monien eri vaiheiden j\u00e4lkeen vuonna 2015 yhdistys l\u00f6ysi uudet ja asianmukaiset toimitilat Heinolan puolelta Vierum\u00e4en rautatieasemalta. Rautatiep\u00e4iv\u00e4n perinne jatkuu Vierum\u00e4en rautatieasemalla. Nykyisin olen ehk\u00e4 hieman tarkoituksella j\u00e4tt\u00e4ytynyt v\u00e4hemp\u00e4\u00e4n rooliin tapahtumien suhteen vaikka toki olen yh\u00e4 niit\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mm. avoimia ovia ja muuta kahvilatoimintaa. P\u00e4\u00e4vastuuta Vierum\u00e4en Rautatiep\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja museoajojen j\u00e4rjestelyist\u00e4 kantaa yhdistyksen nykyinen varapuheenjohtaja Sepp\u00e4nen. H\u00e4n my\u00f6s on valtakunnallisen Resiina-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja. Lahtelaiset aktiivit siis jatkavat vahvasti rautatieharrastamisen kulttuuria aivan valtakunnallisellakin tasolla.<\/p>\n

Rautatiekulttuurin vaalimista<\/strong><\/p>\n

Rautatiell\u00e4 on ollut t\u00e4rke\u00e4 merkitys kaupungin kehityksess\u00e4. Rautatie liitti Vesij\u00e4rven teollisuuslaitokset Suomenlahteen ja V\u00e4\u00e4ksyn kanava avasi ymp\u00e4rivuotisen kuljetusreitin Vesij\u00e4rvelt\u00e4 P\u00e4ij\u00e4nteelle ja Keski-Suomeen. Pahainen kyl\u00e4 oli saatu sivistyksen piiriin. Rautatie Riihim\u00e4est\u00e4 avattiin 1.11.1869, ja seuraavana vuonna koko matkalta Pietariin asti. 36 vuotta my\u00f6hemmin Ven\u00e4j\u00e4n keisari Nikoilai II my\u00f6nsi Lahdelle kaupunkioikeudet. Lahti oli pitk\u00e4\u00e4n teollisuuskaupunki ja siihen liitetyt lieveilmi\u00f6t – hyv\u00e4t ja huonot – antoivat kaupungille omanlaisensa leiman. Teollisuustoimintaan liittyneet rautatiet ovat yleisesti n\u00e4hty itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4 kuljetusmuotona. N\u00e4kemys ehk\u00e4 edustaa my\u00f6s jonkinlaista peruslahtelaista pragmaattisuutta, luultavasti johtuen siit\u00e4, ettei Lahtea ole perustettu rautateiden ansiosta vaan se on \u201dvain\u201d kasvanut rautatien my\u00f6t\u00e4vaikutuksena. Teollisuuttahan Lahden seudulla oli jo ennen rautatiet\u00e4. Lahdessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 nelj\u00e4(!) rautatieasemaa, joten Lahdella on potentiaalia kehitt\u00e4\u00e4 koko radan vartta Okeroisista Uuteenkyl\u00e4\u00e4n. Esit\u00e4n seuraavaksi kolme konkreettista ehdotusta, miten Lahti voi tuoda esille rautatiekulttuuriaan. Pilke silm\u00e4kulmassa voinkin todeta, ett\u00e4 jo Lahden kaupungin vaunun tai veturin py\u00f6r\u00e4-aiheinen vaakuna velvoittaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 tiettyj\u00e4 rautateihin liittyvi\u00e4 seikkoja. Ensimm\u00e4inen koskee kaupungin vaakuna-aihetta.<\/p>\n

A)<\/strong> Tulipy\u00f6r\u00e4 paikannimist\u00f6\u00f6n Kaupungiksi tulon j\u00e4lkeen kaupunginvaltuusto antoi teht\u00e4v\u00e4ksi laatia kaupungille vaakunan. Vaihtoehtoja julkistettiin, mutta niihin ei oltu tyytyv\u00e4isi\u00e4. Vuonna 1912 valtuusto antoi Werner von Hausen teht\u00e4v\u00e4ksi uuden vaakunan suunnittelu. Luonnosta h\u00e4n kuvasi muun muassa seuraavasti: \u201dLeimuava Py\u00f6r\u00e4 \u2013 valon, l\u00e4mm\u00f6n ja liikkeen vertauskuvana.\u201d Uusi luonnos miellytti kaupunginvaltuustoa ja esittelyn mukaan vaakunassa on \u201dkruunulla varustettu hopeakilpi, jossa musta seitsenpy\u00f6r\u00e4inen py\u00f6r\u00e4; py\u00f6r\u00e4n vanteesta l\u00e4htee joka puolaparin kohdalta punainen liekki kultaisella keskuksella ja navasta l\u00e4htee joka puolaparin v\u00e4litse hieno punainen s\u00e4de. Vaakuna kuvaa Lahden kaupungin syntymist\u00e4 rautatieliikkeen paikkakunalle tuottaman kehityksen tuloksena\u201d. Keisari vahvisti vaakunan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 7.10.1912. Vaakunan k\u00e4ytt\u00f6 on rajoittunut l\u00e4hinn\u00e4 kaupungin virallisiin yhteyksiin. Tulipy\u00f6r\u00e4-nime\u00e4 sen sijaan voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hieman vapaammin. Kuvaahan se voimaa ja liikett\u00e4.\"\"
\nK\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni 1960-luvulla Lahden Lasipalatsissa sijaiti Tulipy\u00f6r\u00e4-niminen ravintola.\u00a0Yhti\u00f6kumppanin kanssa pidemme vuosina 2006-2008 Tulipy\u00f6r\u00e4-nimist\u00e4 myym\u00e4l\u00e4\u00e4 Rautatienkatu 12 nk. Aholan talossa.<\/p>\n

Ehdotus<\/strong>: Tulta iskev\u00e4 junanpy\u00f6r\u00e4 eli tulipy\u00f6r\u00e4 saisi paikkansa Lahden paikannimist\u00f6ss\u00e4. Ehk\u00e4 ajatusta voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 radanvarren suunnittelussa, joka on parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4. Paikka voisi olla rautatie-aseman l\u00e4hell\u00e4, sijaitseehan aseman vieress\u00e4 BW Tower. Toinen nime\u00e4mispaikka voisi olla Sopenkorvessa, jossa osa teollisuusaluetta halkovasta radasta on viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4, tosin raskaasti pusikoituneena. Osa raiteista voitaisiin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 resiinoille ajokuntoisena, ja alueen l\u00e4pi kulkevan raitin voisi nimet\u00e4 Tulipy\u00f6r\u00e4raitiksi. Toki nimetty kohde voi olla katu, tie, polku tai aukio. Toivonkin ett\u00e4 Tulipy\u00f6r\u00e4-nimen\u00e4 otetaan huomioon tulevassa em. alueiden suunnitteluty\u00f6ss\u00e4 ja Tulipy\u00f6r\u00e4 kuuluisi tulevaisuudessa Lahden paikannimist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

B)<\/strong> Sataman teollisuushistoria Lahden kaupunki kehittyi rautatien, ja erityisesti Vesij\u00e4rven rannan teollisuustoiminnan ja sataman ansiosta pahaisesta kyl\u00e4st\u00e4 maakunnan keskukseksi. Vaikka satama ei alkujaan kyl\u00e4n alueella sijainnutkaan, oli sill\u00e4 vaikutuksia kauppalan kehitykseen. Lahden sataman muodonmuutos alkoi 1990-luvun alussa teollisuustoiminnan loppuessa. Satama-alueen perusparannuksen ja maailmankuulun Sibeliustalon my\u00f6t\u00e4 Lahdesta tuli vihdoin j\u00e4rvenrantakapunki. Kaupunkilaiset ottivat satama-alueen heti omakseen. T\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 alueen teollisuushistoria on l\u00e4hes h\u00e4vinnyt. Muutosryt\u00e4k\u00e4ss\u00e4 purettiin suojeltu rata Jalkarannantielt\u00e4 asemalle. Satamaradan palauttamisen olen hiljattain nostanut j\u00e4lleen kerran my\u00f6s kaavoittajienkin mieliin, joten Markku Meriluodon k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 hanke el\u00e4\u00e4 pinnan alla.\"\"
\nEhdotus<\/strong>: Lahdelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 teollisuus- ja rautatiehistoriaa voitaisiin tuoda esille sijoittamalla museotavaravaunu satamaan. Vaunu voisi olla esimerksi vanha (G-tunnuksellinen) umpitavaravaunu. Vaunu ei olisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4 staattinen muistomerkki vaan vaunua voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikkapa esiintymislavana sataman tapahtumissa. Vaunu olisi hyv\u00e4 muistuma Lahden satama-alueen p\u00e4\u00e4osin kadonneesta teollisuuden ja rautateiden vaikutuksesta koko Lahden kehitykselle.<\/p>\n

C)<\/strong> Loviisan radan perint\u00f6 Kapearaiteisen vuonna 1900 (virallisesti v. 1904) valmistuneen Loviisan- Vesij\u00e4rven rautatie. Vuonna 1956 silloinen omistaja Rauma-Repola myi rautatien valtiolle, jolloin operaattoriksi tuli Valtionrautatiet. Vuonna 1960 VR kunnosti radan ja samalla 750 mm raideleveys muutettiin VR:n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n 1524 mm. T\u00e4ll\u00f6in purettiin keskustan l\u00e4pi kulkenut 9 km pituinen rataosuus. Aleksanterinkadun ja H\u00e4meenkadun ylitt\u00e4neet sillat poistettiin 27. huhtikuuta 1960. Keskustan alueella radasta muistuttavat oikeastaan vain H\u00e4meenkadun ja Mannerheiminkadun v\u00e4linen kevyenliikenteen v\u00e4yl\u00e4, Loviisanp\u00e4ssinraitti, ts. sairaalan vieress\u00e4 oleva maaleikkaus sek\u00e4 Loviisanp\u00e4ssinpuisto. Siltapolku ja -puisto on nimetty Aleksanterinkadun ylitt\u00e4v\u00e4n sillan mukaan. Osa Askonkatua oli rakennettu vanhalle radanpenkalle. Tien linjausta siirrettiin syksyll\u00e4 2018 alkaneissa rakennust\u00f6iss\u00e4, ja penkka h\u00e4visi. Lotilassa aivan Kouvolaan ja Loviisaan johtavan radan vieress\u00e4 on viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 ratapenkkaa, joka johti Pietariin johtavan rautatien ylitt\u00e4v\u00e4lle sillalle. Radan varteen on j\u00e4\u00e4nyt isoja kivi\u00e4 ilmeisesti sillan perustuksista. Vanha ratalinjaa on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 my\u00f6s Kerinkallion takana. Nykyisin se toimii ulkoilureittin\u00e4. Niemest\u00e4 viimeiset merkit satamasta ja rautatiest\u00e4 h\u00e4visiv\u00e4t 1990-luvun alussa asuntorakentamisen vuoksi. Radan kalusto on my\u00f6s suurimmaksi osaksi romutettu. Radalla vuoteen 1960 asti kulkenut h\u00f6yryveturi LWR 6 on sent\u00e4\u00e4n ajokuntoisena Jokioisten museorautatiell\u00e4. Samassa paikassa on ei-ajokuntoisena veturi LWR 7. Se oli muistomerkkin\u00e4 Lahden asemalla, josta se siirrettiin Minki\u00f6lle vuonna 1997 pahoin r\u00e4nsistyneen\u00e4. Jokioisilla on my\u00f6s Move 21 -dieselveturit LWR 1, LWR 2 ja LWR 3, joista viimeisin ajokuntoisena. Jokioisilla my\u00f6s on radalla k\u00e4ytetty moottoriresiina.\"\"
\nEhdotus<\/strong>: Aiemmin kerrotun johdosta lienee yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 radan laitteistosta Lahdessa on j\u00e4ljell\u00e4 yksi ylik\u00e4yt\u00e4v\u00e4n varoituskello (kuva). Se on seisonut jo vuosikymmeni\u00e4 Lahden varikolla. Kellon sijoittaminen sen \u201doikealle\u201d paikalle, Loviisanp\u00e4ssinraitin varrelle muistuttaisi kadonneesta rautatiest\u00e4, joka palveli aikoinaan alueen teollisuuslaitoksia, tuoden kaupunkiin ty\u00f6t\u00e4 ja vaurautta.<\/p>\n

Loppuun<\/strong><\/p>\n

Edell\u00e4 mainitut kolme ehdotusta ovat enemm\u00e4nkin rautatiekulttuuria vaalivia toimenpiteit\u00e4, kuin rautieinfraan liittyvi\u00e4 kehitt\u00e4mistoimenpiteit\u00e4. Lahti on edelleen vahvasti rautatiekaupunki ja on sit\u00e4 tulevaisuudessa. Em. vaatimattomien ideoiden toteuttaminen vankistaisi rautateiden vuosisataista merkityst\u00e4 Lahdelle ja sit\u00e4, miten rautatie on vaikuttanut konkreettisesti mm. kaupunkikuvaan.<\/p>\n

Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdess\u00e4 3\/2018.\u00a0Artikkelissa esitetyt n\u00e4kemykset ovat kirjoittajan omia, eiv\u00e4tk\u00e4 ne edusta Topparoikka ry:t\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on 30-vuotisen taipaleensa aikana vaalinut lahtelaista rautatieperint\u00f6\u00e4 monin eri tavoin. Vuosien saatossa aktiivisten ja idealististen harrastajien ja talkoolaisten ansiosta Lahteen on muotoutui rautatiekulttuurin vaalimisen vankka perinne. Topparoikkalaiset ovat tuoneet esille rautateihin liittyv\u00e4\u00e4 kulttuurihistoriaa erilaisten tilaisuuksien, tapahtumien … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,3,106,107,116,115,113],"tags":[],"class_list":["post-10355","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-jutut","category-kaupunki","category-kulttuuri-ja-taide","category-liikenne","category-politiikka-ja-vaikuttaminen","category-puutyot-ja-rakentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10355","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=10355"}],"version-history":[{"count":9,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10355\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10591,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10355\/revisions\/10591"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=10355"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=10355"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=10355"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}