Lahden keskustan elinvoima vahvistunut

Elävät Kaupunkikeskustat ry julkisti suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoimatiedot toukokuussa. Elinvoima-asiantuntija, FM Martti Wilhelms on laskenut kaupunkikeskustojen elinvoiman 25 kaupunkikeskustasta. Mukava ovat: Tampere, Espoo, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Mikkeli, Salo, Kokkola, Hyvinkää, Savonlinna, Tornio-Haaparanta, Raahe, Kemi, Heinola, Pietarsaari, Kalajoki ja Mänttä-Vilppula.
Elinvoiman muutoskehitys yhden vuoden aikana on laskettu 14 kaupungista. Yhdeksän kaupunkikeskustaa on elinvoimaistunut, viisi kaupunkikeskustaa on laimentunut. Muutokset ovat keskiössä, ei suora vertailu eri kaupunkien välillä.

Noin puolet Suomen 50 suurimmasta kaupungista laskee nyt vuosittain elinvoimalukunsa. Tavoitteena on, että säännöllisessä elinvoimalaskennassa on mukana kaikki 50 Suomen suurinta keskustaa vuonna 2019. Kaupunkeja kiinnostaa, miten keskustansa kehittyy. Onko keskusta elinvoimaistumassa vai laimenemassa? Tulos vaihtelee kaupungeittain kertoen mm. erilaisten kehittämisinvestointien onnistumisesta sekä kaupungin maankäyttöpolitiikasta.

Alla tiivistelmä raportista.

Rautatienkatu Lahdessa toukokuussa 2014. (Kuva Sauli Hirvonen)

Rautatienkatu Lahdessa toukokuussa 2014. (Kuva Sauli Hirvonen)

Käsitteitä

Elinvoimaluku on tärkein. Vuoden 2017 elinvoimalaskennassa sen keskiarvo kaupungeissa oli 3.00, joka on suhteutettu asukaslukuun.
SaFe-prosentti kertoo rakenteellisesta tasapainosta. Tavoitteena on, että kuumat yritykset eli lauantailiikkeet ja ravintolat olisivat enemmistönä. Kriittinen raja on, jos kuumia yrityksiä on alle 50 %.
BusReprosentti kertoo lauantailiikkeiden ja ravintoloiden suhteesta. Lauantailiikkeet ovat aina selvänä enemmistönä elinvoimaisessa kaupunkikeskustassa.
Black Hole -prosentti kertoo tyhjien liiketilojen osuuden. Tavoitteena on, että se olisi aina alle 10 %.

Menetelmät

Elinvoiman mittausmenetelmä (Allin Method) on suomalaisten keskustakehittäjien tuote. Keskeisintä on lauantaisin toimivien ”kuumien yritysten” kokonaismäärä, josta vähennetään tyhjät liikehuoneistot. Jo yhden tyhjän liiketilan täyttyminen nostaa elinvoimalukua (Vitality Index), joka on suhteutettu asukaslukuun. Näin voidaan vertailla kaupunkeja keskenään.
Keskustarakenteen ulkopuoliset kauppakeskukset sekä voimakkaat alakeskukset vaikuttavat elinvoimalukuun. Mitä elinvoimaisempi keskusta, sitä kestävämpi ekologisesti kaupunki on. Ja sitä pienempi koko kaupungin hiilijalanjälki on.

Johtopäätöksiä

Liiketilapainotetun nousuprosentin keskimääräinen muutos oli +1.9 %. Kaupunkikeskustat ovat keskimäärin vuoden aikana hiemaan elinvoimaistuneet.
Tyhjien liiketilojen määrän osuus on keskimäärin laskenut -1%, mutta se on edelleen keskimäärin korkea (11.2 %). Tavoite on, että tyhjien liiketilojen osuus olisi alle 10 %. Elinvoimalaskenta on yksinkertaisimmillaan tyhjien liiketilojen kehittymisen seurantaa.
Vuoden 2017 elinvoimamittauksessa näyttää, että kuumien lauantaiyritysten osuus keskustoissa on keskimäärin 51.8 %.

Lahti investoi toriparkkiin. Rakennustyömää kesällä 2013. (Kuva Sauli Hirvonen)

Lahti investoi toriparkkiin. Rakennustyömaa kesällä 2013. (Kuva Sauli Hirvonen)

Lahti

Lahden elinvoimaluku 2.781 on noussut hieman yhden vuoden aikana. Elinvoima on siten vahvistunut vuodessa +3.1 %. 

Tyhjät liiketilat ovat täyttyneet. Vuodessa uusia ravintoloita on tullut 12 ja uusia arkiyrityksiä 14.

Keskustan ”kuumien yritysten” osuus on silti vielä hieman alle 50 % kokonaismäärästä, mutta suunta on nyt oikea. Sitä Lahdessa kannattaa seurata tarkasti tulevaisuudessa.  

Tyhjien liikehuoneistojen osuus 12.2 %. Se on parantunut vuodessa +1.5 prosenttiyksikköä. Tämä myönteinen kehitys on suunnilleen samaa tasoa kuin Lahden vertailukaupungeissa esim. Jyväskylässä.

Liikehuoneistojen kokonaismäärä on keskustassa suuri, mutta kaupallisia toimintoja ravintoloineen on paljon myös keskustan ulkopuolella.

Lahden kaupalliset alakeskukset erikoisliikkeineen haastavat keskustan kauppapaikkakilpailuun.

Lahden keskusta hakee ihanteellista tasapainoa, jotta keskustan upeasta  kaupunkimaisesta katutilasta saa parhaan elinvoimahyödyn nyt näyttävästi uudistettuine Aleksanterinkatuineen.

Kalustesarjan kimpussa osa 8

Kalustesarjan rakentaminen on edennyt siihen pisteeseen, että voinen sanoa saaneni prototyypin valmiksi. Ideaverstaalla sain koottua jakkarat sekä pöydän kansilevyn. Lisäksi maalasin kansilevyn lopulliseen muotoon. Aivan pientä hienosäätöä kansilevyn maalipinta kaipaa, mutta oikeastaan käytettävyyteen kannalta niillä ei ole merkitystä, ainoastaan visuaalista.

Kuvia en vielä tässä vaiheessa julkaista, sillä haen kalusteryhmälle mallinsuojaa PRH:lta. PRH vaatii että ”tuotetta ei myös saa asettaa näytteille, eikä sitä saa muutenkaan julkaista millään tavalla ennen kuin rekisteröintihakemus on jätetty PRH:een.” Tosin hakemus on jo siis jätetty, mutta aion pantata kuvia vielä kunhan selviää saanko kalusteet esille johonkin. Se, että myönnetäänkö mallinsuoja, ratkennee kevään aikana.

Julkaisin tämän kirjoitussarjan ensimmäisen blogin 8. päivä lokakuuta 2013. Vaikka projekti on kestänyt jo lähes neljättä vuotta, ei se ole vielä valmis. Kuten mainitsin, ajatuksena on, että saisin prototyypin esille johonkin, ja vielä parempaa olisi, että joku taho ottaisi asiakseen jatkojalostaa kalusteita kaupalliseen käyttöön.
Katsotaan miten käy, olen avoin kaikille vaihtoehdoille.

 

Tie tähtiin – Lahden Ursa

Marko Kämäräinen

Kuva Marko Kämäräinen

Vierailimme Lahti-Seuran jäsenten kanssa tähtitornilla 17. päivä tammikuuta. Vastassa meitä oli Lahden Ursan tiedottaja Marko Kämäräinen. Ensin jäimme Pirttiharjun tähtitornin ensimmäiseen kerrokseen Ursan toimitilaan, jossa Kämäräinen piti esittelyn yhdistyksen toiminnasta sekä kertoi hieman harrastamisesta ja yleistietoa tähtitieteestä. Tämän jälkeen kiipesimme tornin huipulle, ja pääsimme ihailemaan maisemia ja laitteita. Vierailulle sattui pilvinen sää, joten tähdet jäi näkemättä. Katsoimme kuitenkin erästä maakohdetta eli mitä kaupungintalon kello näytti.
Kyselin vierailun jälkeen Kämäräiseltä tähtiharrastamisesta.

Miten päädyit harrastamaan tähtitaivasta?
— Äitini kysyi vuonna 1983 haluaisinko mennä käymään tähtitornilla. Siellä oli silloin muistaakseni avoimet ovet tai muuta esittelyä. Olin silloin 13-vuotias, ja liityin saman tien jäseneksi. Jossain vaiheessa pidin toiminnasta vähän paussia, mutta jatkoin aikuisiällä, ja tällä tiellä olen edelleen.

Mikä sinulle on tähtiharrastamisessa kiinnostavinta?
— Mahtavat etäisyydet, valonnopeus sekä avaruuden alkuperän selvittäminen öisin kaukoputken ääressä. Olen kuvannut seitsemän komeettaa sekä auringonpurkauksia, eli protuberansseja. Sain kuvattua kansainvälisen ISS-avaruusaseman ja lisäksi etsin uusia supernovia.

Minkälaiset puitteet Lahdessa on tähtien katselulle?
— Lahdessa on kaupungin läheisyyden takia vähän hankala harrastaa tähtienkatselua, puhumme ”valosaasteesta”. Kuitenkin tähtitornilla meillä on Suomen huipputason laitteet eli tietokoneohjattu Meade 16″ LXX 200 teleskooppi ja SBIG-kamera. Myös tornin historiallinen Väisälä-teleskooppi on edelleen käytössä.

Entä lähiympäristössä ja muualla Suomessa?
— Valosaaste on ongelmana muuallakin kaupunkien läheisyydessä. Orimattilan Artjärvelle Helsingin Ursa on rakentanut valosaasteettomaan ympäristöön maaseudulle ison havaintokeskuksen, jossa joskus kokoonnumme. Siellä on tähtien katselu huipussaan!

Minkälaista toimintaa Lahden Ursa järjestää?
— Ursa järjestää tähtitieteen näytöksiä Pirttiharjussa yleisölle ja jäsenilleen. Jäsenillemme järjestämme teemailtoja mahdollisimman usein, joissa aiheena esimerkiksi tähtivalokuvaus, avaruuslennot tai myrskybongaus. Teemme joskus retkiä muille tähtitorneille kuten em. Artjärven havaintokeskukselle tai yliopistojen tähtititieteen laitoksille. Lisäksi meillä on Lahden Ursan, Järvenpään Altair ry ja ja Helsingin Ursan välillä alkanut 2012 maaliskuussa ”Auringon moniaaltoalueen havaintoprojekti” -nimellä kulkeva yhteistyöprojekti.

Minkälaisia kohokohtia tähtitornissanne on koettu?
— Olemme kuvanneet 22 supernovaa. Niiden kuvaaminen on tähtiharrastajana vähän harvinaisempaa. Venuksen ylikulku on kuvattu vuosina 2004 ja 2012 onnistuneesti. Tapahtuma on mahdollista kuvata vasta 120 vuoden kuluttua uudelleen.

Mitä muuta tähtiharrastajat voivat tehdä pilvisellä säällä, kuten Lahti-Seuran vierailulla?
— Pilvisäällä jäsenilloissa katsomme videoesityksiä avaruustieteistä tai muutoin juttelemme kosmologiaa tai niitä näitä.

Miten tähtiharrastukseen pääsee mukaan?
— Ei tarvita erityisosaamista, esimerksi itse aikoinaan aloitin harrastuksen kiikareilla. Harrastuksen alkuun neuvotaan tähtitornilla. Mukaan toimintaan pääsee käymällä verkkosivuillamme ja täyttämällä jäsenhakukaavake.


Lahden Ursa on perustettu marraskuussa 1948 tähtitieteen harrastuksen edistämiseen. Tällä hetkellä Ursalla on jäseniä 150 henkilöä. Ursan logossa esiintyy Ison Karhun tähdistö 1600-luvun tähtikartasta Saksassa. Latinaksi se on Ursa Major, josta yhdistys saa nimensä. Pirttiharjun tähtitorni valmistui vuonna 1963 ja tornin lattian korkeus merenpinnasta 192,5 m.

Höyryllä Heinolaan ja Vierumäellä rautatiepäivä

Pikku-Jumbo on ollut tuttu näky Lahden seudulla (Kuva Sauli Hirvonen)

Pikku-Jumbo on ollut tuttu näky Lahden seudulla (Kuva Sauli Hirvonen)

Kesäkuussa höyryjuna Pikku-Jumbo ajaa jälleen Lahdesta Heinolaan. Näillä näkymin höyryllä kuljetaan ainakin yhtenä viikonloppuna 10. ja 11. päivänä kesäkuuta. Viikonloppuun kuuluu kolme edestakaista matkaa Lahdesta Heinolaan.
Lisätietoja tulevan kesän höyryjunasta kevään aikana. Höyryjunaa liikennöi Haapamäen museoveturiyhdistys ry.
Lahden seudulla on järjestetty vuodesta 2007 asti säännöllisiä höyryjunamatkoja, jonka yhteydessä mm. väliasemilla on järjestetty erilaisia tapahtumia. Tulevana kesänä ainakin Vierumäen asema avaa ovensa ajojen yhteydessä molempina päivinä.

Vierumäen Rautatiepäivä 10.6.

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry järjestää Vierumäen asema-alueella lauantaina 10.6. höyryjuna-ajojen yhteydessä Rautatiepäivä-tapahtuman. Lahden Mytäjäisten varikolta tutuksi tulleet Rautatiepäivät saavat jatkoa Vierumäen aseman ympäristössä, autenttisessa rautatiemiljöössä. Haapamäen museoveturiyhdistyksen höyryjuna liikennöi radalla pysähtyen Vierumäen asemalla.

Kesäinen Vierumäen asema (Kuva Ilona Reiniharju)

Kesäinen Vierumäen asema (Kuva Ilona Reiniharju)

Päivän aikana klo 10-19 asemalla on monipuolista ohjelmaa, tapahtumassa esiintyy mm. bluesmies Ismo Haavisto klo 17 alkaen. Asemalla pienoisrautatie, näyttely ja kahvio. Alueella voi tutustua museojunakalustoon ja tapahtumaan saapuu muita vanhoja kulkuneuvoja, maatalouskoneita yms.
Jos haluat tarjota ohjelmaa, talkooapua Rautatiepäivään tai muuten vaan tiedustelle lisätietoja, niistä tarkemmin osoitteessa: www.topparoikka.net.

Asema on auki myös sunnuntaina 11.6. klo 10-14.

Ismo Haavisto

Vierumäen asemalla esiintyvä Ismo Haavisto kuuluu Suomi-bluesin ammattilaiskaartiin. Ismo tunnetaan laulajana, harpistina, kitaristina ja biisintekijänä. Haavisto on mukana omalla kappaleellaan Aki Kaurismäen tuoreessa elokuvassa “Toivon tuolla puolen”, jonka ensi-ilta oli 3.2.2017. Ismo Haavisto One Man Band on Ismon aktiivisin “kokoonpano”. Haavisto soittaa kitaraa, slidea, huuliharppua ja tietysti laulaa. Menoa rytmittää jalalla paukutettava Stompbox ja jalkatamburiini. Ohjelmisto koostuu omasta tuotannosta ja 30-50-lukujen blueskappaleista.

Ismo Haavisto esiintyy Vierumäellä 10.6.2017 (Kuva  ismohaavisto.fi)

Ismo Haavisto esiintyy Vierumäellä 10.6.2017 (Kuva ismohaavisto.com)