Tie tähtiin – Lahden Ursa

Marko Kämäräinen

Kuva Marko Kämäräinen

Vierailimme Lahti-Seuran jäsenten kanssa tähtitornilla 17. päivä tammikuuta. Vastassa meitä oli Lahden Ursan tiedottaja Marko Kämäräinen. Ensin jäimme Pirttiharjun tähtitornin ensimmäiseen kerrokseen Ursan toimitilaan, jossa Kämäräinen piti esittelyn yhdistyksen toiminnasta sekä kertoi hieman harrastamisesta ja yleistietoa tähtitieteestä. Tämän jälkeen kiipesimme tornin huipulle, ja pääsimme ihailemaan maisemia ja laitteita. Vierailulle sattui pilvinen sää, joten tähdet jäi näkemättä. Katsoimme kuitenkin erästä maakohdetta eli mitä kaupungintalon kello näytti.
Kyselin vierailun jälkeen Kämäräiseltä tähtiharrastamisesta.

Miten päädyit harrastamaan tähtitaivasta?
— Äitini kysyi vuonna 1983 haluaisinko mennä käymään tähtitornilla. Siellä oli silloin muistaakseni avoimet ovet tai muuta esittelyä. Olin silloin 13-vuotias, ja liityin saman tien jäseneksi. Jossain vaiheessa pidin toiminnasta vähän paussia, mutta jatkoin aikuisiällä, ja tällä tiellä olen edelleen.

Mikä sinulle on tähtiharrastamisessa kiinnostavinta?
— Mahtavat etäisyydet, valonnopeus sekä avaruuden alkuperän selvittäminen öisin kaukoputken ääressä. Olen kuvannut seitsemän komeettaa sekä auringonpurkauksia, eli protuberansseja. Sain kuvattua kansainvälisen ISS-avaruusaseman ja lisäksi etsin uusia supernovia.

Minkälaiset puitteet Lahdessa on tähtien katselulle?
— Lahdessa on kaupungin läheisyyden takia vähän hankala harrastaa tähtienkatselua, puhumme ”valosaasteesta”. Kuitenkin tähtitornilla meillä on Suomen huipputason laitteet eli tietokoneohjattu Meade 16″ LXX 200 teleskooppi ja SBIG-kamera. Myös tornin historiallinen Väisälä-teleskooppi on edelleen käytössä.

Entä lähiympäristössä ja muualla Suomessa?
— Valosaaste on ongelmana muuallakin kaupunkien läheisyydessä. Orimattilan Artjärvelle Helsingin Ursa on rakentanut valosaasteettomaan ympäristöön maaseudulle ison havaintokeskuksen, jossa joskus kokoonnumme. Siellä on tähtien katselu huipussaan!

Minkälaista toimintaa Lahden Ursa järjestää?
— Ursa järjestää tähtitieteen näytöksiä Pirttiharjussa yleisölle ja jäsenilleen. Jäsenillemme järjestämme teemailtoja mahdollisimman usein, joissa aiheena esimerkiksi tähtivalokuvaus, avaruuslennot tai myrskybongaus. Teemme joskus retkiä muille tähtitorneille kuten em. Artjärven havaintokeskukselle tai yliopistojen tähtititieteen laitoksille. Lisäksi meillä on Lahden Ursan, Järvenpään Altair ry ja ja Helsingin Ursan välillä alkanut 2012 maaliskuussa ”Auringon moniaaltoalueen havaintoprojekti” -nimellä kulkeva yhteistyöprojekti.

Minkälaisia kohokohtia tähtitornissanne on koettu?
— Olemme kuvanneet 22 supernovaa. Niiden kuvaaminen on tähtiharrastajana vähän harvinaisempaa. Venuksen ylikulku on kuvattu vuosina 2004 ja 2012 onnistuneesti. Tapahtuma on mahdollista kuvata vasta 120 vuoden kuluttua uudelleen.

Mitä muuta tähtiharrastajat voivat tehdä pilvisellä säällä, kuten Lahti-Seuran vierailulla?
— Pilvisäällä jäsenilloissa katsomme videoesityksiä avaruustieteistä tai muutoin juttelemme kosmologiaa tai niitä näitä.

Miten tähtiharrastukseen pääsee mukaan?
— Ei tarvita erityisosaamista, esimerksi itse aikoinaan aloitin harrastuksen kiikareilla. Harrastuksen alkuun neuvotaan tähtitornilla. Mukaan toimintaan pääsee käymällä verkkosivuillamme ja täyttämällä jäsenhakukaavake.


Lahden Ursa on perustettu marraskuussa 1948 tähtitieteen harrastuksen edistämiseen. Tällä hetkellä Ursalla on jäseniä 150 henkilöä. Ursan logossa esiintyy Ison Karhun tähdistö 1600-luvun tähtikartasta Saksassa. Latinaksi se on Ursa Major, josta yhdistys saa nimensä. Pirttiharjun tähtitorni valmistui vuonna 1963 ja tornin lattian korkeus merenpinnasta 192,5 m.

Höyryllä Heinolaan ja Vierumäellä rautatiepäivä

Pikku-Jumbo on ollut tuttu näky Lahden seudulla (Kuva Sauli Hirvonen)

Pikku-Jumbo on ollut tuttu näky Lahden seudulla (Kuva Sauli Hirvonen)

Kesäkuussa höyryjuna Pikku-Jumbo ajaa jälleen Lahdesta Heinolaan. Näillä näkymin höyryllä kuljetaan ainakin yhtenä viikonloppuna 10. ja 11. päivänä kesäkuuta. Viikonloppuun kuuluu kolme edestakaista matkaa Lahdesta Heinolaan.
Lisätietoja tulevan kesän höyryjunasta kevään aikana. Höyryjunaa liikennöi Haapamäen museoveturiyhdistys ry.
Lahden seudulla on järjestetty vuodesta 2007 asti säännöllisiä höyryjunamatkoja, jonka yhteydessä mm. väliasemilla on järjestetty erilaisia tapahtumia. Tulevana kesänä ainakin Vierumäen asema avaa ovensa ajojen yhteydessä molempina päivinä.

Vierumäen Rautatiepäivä 10.6.

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry järjestää Vierumäen asema-alueella lauantaina 10.6. höyryjuna-ajojen yhteydessä Rautatiepäivä-tapahtuman. Lahden Mytäjäisten varikolta tutuksi tulleet Rautatiepäivät saavat jatkoa Vierumäen aseman ympäristössä, autenttisessa rautatiemiljöössä. Haapamäen museoveturiyhdistyksen höyryjuna liikennöi radalla pysähtyen Vierumäen asemalla.

Kesäinen Vierumäen asema (Kuva Ilona Reiniharju)

Kesäinen Vierumäen asema (Kuva Ilona Reiniharju)

Päivän aikana klo 10-19 asemalla on monipuolista ohjelmaa, tapahtumassa esiintyy mm. bluesmies Ismo Haavisto klo 17 alkaen. Asemalla pienoisrautatie, näyttely ja kahvio. Alueella voi tutustua museojunakalustoon ja tapahtumaan saapuu muita vanhoja kulkuneuvoja, maatalouskoneita yms.
Jos haluat tarjota ohjelmaa, talkooapua Rautatiepäivään tai muuten vaan tiedustelle lisätietoja, niistä tarkemmin osoitteessa: www.topparoikka.net.

Asema on auki myös sunnuntaina 11.6. klo 10-14.

Ismo Haavisto

Vierumäen asemalla esiintyvä Ismo Haavisto kuuluu Suomi-bluesin ammattilaiskaartiin. Ismo tunnetaan laulajana, harpistina, kitaristina ja biisintekijänä. Haavisto on mukana omalla kappaleellaan Aki Kaurismäen tuoreessa elokuvassa “Toivon tuolla puolen”, jonka ensi-ilta oli 3.2.2017. Ismo Haavisto One Man Band on Ismon aktiivisin “kokoonpano”. Haavisto soittaa kitaraa, slidea, huuliharppua ja tietysti laulaa. Menoa rytmittää jalalla paukutettava Stompbox ja jalkatamburiini. Ohjelmisto koostuu omasta tuotannosta ja 30-50-lukujen blueskappaleista.

Ismo Haavisto esiintyy Vierumäellä 10.6.2017 (Kuva  ismohaavisto.fi)

Ismo Haavisto esiintyy Vierumäellä 10.6.2017 (Kuva ismohaavisto.com)


Lahti, minun kaupunkini

Lahden kaupungin Lahti, minun kaupunkini -niminen brändi-/mainosvideo julkaistiin elokuvateatteri Kino Iiriksessä maanantaina 27.2., MM-hiihtojen välipäivänä. Päivä oli muutenkin lahtelaisittain tärkeä, sillä samaan aikaan avattiin radio- ja tv-museo juhlallisesti runsaslukuiselle yleisölle. Paikalla oli tietenkin median edustajia – ainakin Yle ja LiMu-radio – ja Lahti paistatteli jälleen julkisuudessa. Totisesti tuntuu siltä, että Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alku on Lahden.

Väkeä riitti myös Kino Iirikseen, teatterin ovi tuntuikin käyvän tiuhaan, kun video pyöri iltapäivän non-stoppina kaikille kiinnostuneille. Videon tarinan on kirjoittanut lahtelainen kirjailija Kalle Veirto. Käsikirjoituksesta sekä ohjauksesta vastasi Sam Shingler, ja videon on tuottanut helsinkiläinen tuotantoyhtiö Mjölk. Videosta on kaksi versiota, lyhyempää näytetään kisojen ajan televisiossa.
Videolla on YouTubessa jo n. 5300 katselukertaa ja sitä on jaettu runsaasti esimerkiksi Facebookissa, positiivisten hymiöiden kera.

Sain kunnian olla mukana tekemässä videota, kun eräs ystäväni tuotantoyhtiöstä otti yhteyttä. Hänellä oli tiedossaan Lahti-harrastukseni, joten pääsin mukaan tuotantoyhtiön kuvausporukkaan. Ennakkoon etsin ja suosittelin sopivia henkilöitä ja kuvauspaikkoja. Kiersin myös paikat kuvaten ne.
Kuvauspäiviä oli yhteensä neljä, joulukuussa kaksi ja tammikuussa kaksi. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen projekti, jossa sai olla mukana tekemässä hienoa lahtelaista juttua hyvässä ja ammattitaitoisessa ryhmässä, ja samalla sai tavata erilaisia lahtelaisia tekijöitä. Hieno kokemus, kiitos siitä.

Pidemmittä puheitta, laitetaan tyylikäs video pyörimään:

Komeimmat kaupungintalot

Jutun kuva ei liity Iltalehden äänestykseen.

Jutun kuva ei liity Iltalehden äänestykseen.

Iltalehti järjesti nettisivuillaan ”Mikä on Suomen komein kaupungintalo?” -äänestyksen, jossa mukana oli viisitoista hallintorakennusta. Äänestyksen voitti Kouvolan (yllättäen?) kaupungintalo, se sai n. 13 000, kun toiseksi tullut Kuopion kaupungintalo sai reilut 7700 ääntä. Lahti tuli kymmenenneksi, lähes tuhannella äänellä.

Itseäni tietysti kiinnosti miten Joensuun kaupungintalo pärjäsi Lahteen verrattuna, onhan Joensuunkin talo Eliel Saarisen suunnittelema. Se tosin valmistui kaksi vuotta Lahden kaupungintalon valmistumisen jälkeen. Äänestyksessä Joensuu sijoittui seitsemänneksi ja sai 500 ääntä enemmän kuin Lahti.

Miksi näin kävi? Aina on selittelyille tilaa. No, tappio Joensuulle kärsittiin kuvan takia. Kun vertailemme kaupunkien kuvia, on Joensuun kuva huomattavasti edustavampi. Kaunis luminen talvi-ilta, tyylikkäässä valaistuksessa.
No, Lahden kuva on räpsästy takapihalta. Eli kuvassa näkyy pääasiassa Kaarlo Könösen suunnittelma 1930-luvulla valmistunut lisäosa. Kaikki kunnia hänelle.

Kuten Iltalehden äänestyksen Lahden kuvatekstissäkin todetaan: ”Rakennuksen tunnistaa jo kaukaa sen komeasta kellotornista.” Lahden kaupungintalo komeutta lisää sen sijainti Salpausselällä, jonka ansiosta se tosiaan näkyy kauas.
Toinen merkittävä asia on sen rakennuksen sijoittuminen seremonia-akselille, jollaista toista ei Suomesta löydy, ainakaan tässä mittakaavassa.

Joten kun nämä em. seikat otetaan huomioon, Lahden kaupungintalo kiilaa ensimmäiseksi. Hienoa!

 

Kalustesarjan kimpussa osa 7

Jakkaran istuinosien ”päälliset” ovat nyt tulostettu Valopalkki Oy:ssä ja jälki on hyvää.

Seuraavana vuorossa on jakkaroiden kokoaminen sekä pöytälevyjen liittäminen yhteen. Lisäksi pöytälevyn yläpuolen pintamaalaus on vielä suorittamatta. Näihin puuhiin pääsen viikolla 12 paikallisessa Ideaverstaassa.

Ideaverstaalla osat valmiina kokoonpanoon

Ideaverstaalla osat valmiina kokoonpanoon

Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, palaan uudelleen asiaan.

Toivon mukaan puuhapöydän julkistaminen tapahtuu kevään aikana, vaikken halua kiirehtiä. Aloitin kalustesarjan rakentamisen vuonna 2013, joten kuukausi sinne tänne ei liene ratkaisevaa, paitsi siihen suuntaan, että työn jälki tyydyttää.