Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 2016

PHtutkimusseuranvuosikirja16Päijät-Hämeen Tutkimusseuran laadukkaiden vuosikirjojen sarjaa jatkaa vuonna 2016 aiheena Salpausselkä. Kirja koostuu 12 artikkelista ja kirjan ovat toimittaneet Matti Oijala, Jukka Oksa, Ossi Nummela ja Heidi Andersson.

Kirjaan on saatu monipuolisesti erilaisia näkökulmia. Artikkelimääräisesti kirjassa käsitellään eniten asutusta, kylien ja taajamien muodostumista Salpausselälle. Tällaisia artikkeleita on neljä, mm. Saara Hakaste kirjoittaa Hollolan kylistä, Matti Oijalan tarkastelussa on kylät Vesijärveltä itäänpäin.

Lahtelaisittainkin asutushistoria on sikäli kiinnostava, sillä Lahden kylän muodostuminen on sidoksissa lähiympäristön muutoksiin. Ylinen Viipurintie mainittiin useassa artikkelissa, mutta aihe olisi ansainnut enemmänkin tarkastelua.

Rautateitä sivutaan kahdessa artikkelissa. Janne Ridanpää kirjoittaa rautateiden vaikutuksesta yleisellä tasolla. Mari Lakka kirjoittaa radanrakentajien kalmistoista.

Marja Huovila avaa Salpausselkä-nimeä, sen alkuperää ja sitä, mille tahoille se on antanut nimensä.

(Toim. huom. Lahdessa on Salpausselän seisake (lyhenne Sss), joka on rakennettu Salpausselkää halkovaan maaleikkaukseen. Seisake perustettiin vuoden 1938 MM-hiihtojen yhteyteen. Kuvaavaa onkin että Salpausselkä-niminen rautatie-liikennepaikka sijaitsee nimenomaan Lahdessa. Seisakkeen “Salpausselkä”-kyltti on edelleen tallessa, tosin ei alkuperäisellä paikallaan.)

Salpausselästä tulee mieleen puhtaat pohjavedet, ja aihe on useasti keskusteluissa myös ulkopaikkakuntalaisten kanssa. Heidi Andersson kirjoittaa Salpausselkien pohjavedestä, sen muodostumisesta, oikeudellisesta asemasta ja suojelusta sekä pohja-vesien uhista.

Salpausselkä on toiminut myös dramaattisten tapahtumien näyttämönä: vuoden 1918 taistelut ovat Hannu Takalan aihe.

Vaikka usein lahtelaiset “omivat” Salpausselän itsellee, Kari Porra vertailee mielenkiintoisesti Lohjaa ja Lahtea, joissa molemmissa Salpaus-selkä on läsnä.

Monille meistä lahtelaisista Salpausselän eteläinen reunamuodostelma näyttäytyy itsestäänsel-vyytenä, mutta kirja herättelee meitä siihen, että meillä on jalkojemme alla geologinen ja historiallis-maantieteellinen aarreaitta, joka antaa loputtomasti tutkittavaa.

Salpausselän henki ja perintö elää Lahdessa vahvana.

Ulkoisesti kirja pysyy linjassaan kuten aiempina vuosina. Taitto on selkeää ja kannen tunnistettava grafiikka miellyttää silmää, mukavaa oivaltavuutta, kuten aiemmissakin kirjoissa.

Kaikkien aikojen Salpausselkä on erinomainen kirja. Se vahvistaa käsityksiä Salpausselästä, sen historiasta ja rikkaudesta, mutta kertoo myös runsaasti uutta.

Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahdessa 1/2017

Vastaa