Lahtelaisesta jääkiekosta

Kaverini jakoi Facebookissa mielenkiintoisen videon, joka sisältää Hockey Reippaan maalikoosteen jääkiekon SM-liigan kaudelta 1990-91. Sillä kaudella Hockey Reipas sijoittui SM-liigassa seitsemänneksi, jääden pisteen päähän pudotuspelipaikasta.
Hockey Reippaan aika oli pääasiassa aikalailla konttaamista niin pelillisesti kuin taloudellisesti ja seura menikin konkurssiin vuonna 1992.

Jääkiekkopeleissä olin käynyt satunnaisesti joskus 1980-luvun lopulta asti. Seuraaminen vakinaistui, kun aloin itse harrastamaan jääkiekkoa, muistaakseni vuonna 1988. Kiekkoreippaan junioreille myytiin kausikortteja normaalihintaa edullisemmin, joten aikuisten edustusjoukkueen kortti oli pakkohankinta ennen jokaista kautta. Itsekin tuli juniorina pelattua useita otteluita Lahden jäähallissa 1990-luvun alussa. Tykkäsin pelata hallin leveässä kaukalossa, oli tilaa tehdä peliä. Oma “peliura” kuitenkin loppui ennen täysi-ikää.

Reipas

Vuonna 1891 perustetun Viipurin Reippaan jääpalloilijat osallistuivat vuonna 1928 pelattuihin ensimmäisiin jääkiekon Suomen mestaruuskilpailuihin ja saavuttivat jääkiekon Suomen mestaruuden, joka on jääkiekossa seuran toistaiseksi ainoa.

Reippaasta muodostui lahtelainen yleisseura, kun jatkosodan seurauksena Viipurin Reippaan seurayhteisö siirtyi Lahteen. Kaupungissa se jatkoi toimintaansa mm. jalkapallossa, jääpallossa ja jääkiekossa. Lahtelaisen Reippaan seuratunnuksessa Viipurin linna vaihtui Lahden kaupungintaloon.

Lahdessa seura pelasi virallisesti Viipurin Reippaan nimellä aina vuoteen 1962 saakka, jolloin seuran palloiluosaston nimeksi vaihtui yksinkertaisesti Reipas. Jääkiekossa seura voitti Suomen Cupin vuonna 1966.

Vuonna 1975 jalkapallo ja jääkiekkotoiminta erosivat toisistaan ja jääkiekkoseura tunnettiin jatkossa nimellä Kiekkoreipas.
Tällä nimellä edettiin aina vuoteen 1989, jolloin edustusjoukkue erotettiin omaksi organisaatioksi, Hockey Reippaaksi. Junioritoiminta jatkui Kiekkoreippaan vastuulla, ja seura on maan suurimpia jääkiekon junioriseuroja.

Kun Hockey Reipas ajautui konkurssiin vuonna 1992, sen pohjalta perustettiin uusi joukkue nimeltään Reipas Lahti.

Kuitenkin jo vuonna 1996 lahtelaisen edustuskiekkoseura sai kokonaan uuden ilmeen, kun Reipas-nimi päätetttin vaihtaa imago- ja markkinointisyistä: perustettiin Pelicans, millä nimellä se toimii nykyään.

Reippaasta on varattu NHL:ään mm. Raimo Summanen (v. 1982), Janne Laukkanen, Marko Jantunen (v. 1991) ja Toni Lydman (v. 1996). Kiekkoreippaan kasvatteja ovat mm. Kari Eloranta, Erkki Laine, Hannu Koskinen ja Pasi Nurminen.

Lahden jäähalli

Suomen ensimmäinen jäähalli oli Tampereen jäähalli eli Hakametsän halli. Se valmistui vuonna 1965 Suomessa järjestettäviin jääkiekon MM-kisoihin.

Lahteen saatiin tekojäärata vuonna 1965. Jäähalli saatiin vuonna 1973, kun tekojäärata katettiiin.

Vaikka Lahteen on haikaltu uutta hallia mm. Launeelle, halli on pysynyt nykyisellä paikallaan. Hallia on remontoitu useasti sen valmistumisen jälkeen, muun muassa hallin lämpöeristystä, vesikattoa, valaistusta, äänentoistoa on parannettu. Monelle on jäänyt elävästi mieleen hallin keskellä ollut tulostaulukuutio, jossa oli mekaaniset viisarit.

Vuonna 1992 hallin länsipäähän saatiin uusi tulosnäyttö.

Vuonna 1998 tehtiin isoja rakenteellisia muutoksia, mm. kaukolo siirrettiin kolme metriä lähemmäksi pääkatsomoa, sitä ennen katsomon ja kaukolon erotti leveä käytävä. Lisäksi halliin rakennettiin 15 aitiota ja samalla saatiin uusi moderni pelikello.

Vuonna 2009 paikalle vaihdettiin nykyinen mediakuutio.

Wiipurin Reippaan mestaruusviiri on nostettu Lahden jäähallin kattoon.
Nykyisin Lahden jäähalli tunnetaan nimellä Isku-Areena.

Vastaa