Lahti uudistuu – osa 2

Artikkelissä tuon esille muutamia kaupunkikuvallisia huomioita.

Keskieurooppalaista rakennuskerrostumaa, hetken

Kuten tiedämme, viime vuosina ja tulevinakin vuosina keskustassa käy suuri mylläkkä. Uutta rakennusta on noussut tiivistämään kantakaupunkia, ja lisää rakennetaan. Etenkin korjausrakentaminen on silmiinpistävää, puhumattakaan niistä lukuisista kohteista, joissa uusitaan talotekniikkaa, ainoana merkkinä pihalla oleva jätelava. Osa kaupunkimme rakennuskannasta on siinä iässä, että 1960-70 rakennettujen talojen tekniikka alkaa vanhentua.
 Lahden kaupungin suurimmista uudisrakennuskohteista kertoo Lahti uudistuu -sivu, kaikki ajankohtaiset kaavoituskohteet löytyvät kaupungin nettisivuilta.

Kirkkokatu 19:sta on vuosina 2013-14 rakennettu uutta asuinrakennusta. Se rakennetaan rinnetontille, kiinni Vesijärvenkadun ja Kirkkokadun kulmassa olevan naapuritalon kylkeen.
 Uudisrakennus on rapattua tiiltä, vallitsevan trendin mukaisesti keltaista, hieman erisävyinen kuin naapuritalo. En tiedä, onko tämänkin rakennuksen värityksen taustalla se, että Lahtea usein moititaan harmaaksi. Monet uudet ja vanhatkin talot ovat saaneet keltaisen ulkoasun. Kun tämä toistuu liiaksi, ei kaupunki näyttäydy värikkäänä, vaan yksitoikkoiselta.

Kirkkokatu 19 toukokuussa 2014. Kuva Sauli Hirvonen

Keskeneräinen Kirkkokatu 19 toukokuussa 2014. Kuva Sauli Hirvonen

Rinnetontista johtuen, rakennettu talo koostuu ikään kuin kahdesta osasta, kuusi- ja seitsemänkerroksisista. Talon pintarappaus suoritettiin kahdessa eri vaiheessa rakennusteknisistä syistä – ensin rapattiin korkeampi osa – ja hetken näyttikin että paikalla oli kaksi erillistä taloa. Vanhan kulmatalon sekä uuden talon länsipuolisen rapatun osan väliin jäänyt tiilipinta rikkoi hyvin liiallista keltaista, ja samalla sointui hyvin harmaan Kirkkokatu 17:n kanssa. Tiili toi ”kahden” keltaisen talon harmoniaan mielenkiintoisen särön, tuoden kaupunkikuvallista rikkautta (vaikkakin ratkaisu oli keinotekoinen).
Vesijärvenkadulta katsottuna kaikki ”neljä” rakennusta sointuivat miljööseen hyvin. Taaimmainen elementtirakennuskin näytti olevan linjassa, vaikka se sijaitsee korttelin sisällä betonikannen päällä.

Ratkaisu oli valitettavasti väliaikainen, rakennuksen kadun puoleinen julkisivu
sai kauttaaltaan keltaiseksi rapatun pinnan.

[Päiv. 15.10.2016]
Ymmärsin vasta tammikuussa 2016, että talo on tosiaan maalattu kahdella eri keltaisen sävyllä, joten ilmeisesti tässä on haettu juuri em. ”kerroksellisuutta”.
Olen liian usein lähtenyt tekemään johtopäätöksiä keskeneräisistä töistä (vrt. Alatori),
joten tästä toivottavasti viisastuneena, jatkossa odotan kohteen valmistuvan, ennen kuin annan ”asiantuntevia” kommentteja.

Ankkuri tiivistyy

Ankkuriin on suunnitteilla uusia rakennuksia, joista tietenkin päällimmäisenä on ollut Lahti Suites -huoneistohotelli Sibeliustaloa vastapäätä.

Laiturikatu 2:een, Ankkurinkadun varteen on nousemassa uusi opiskelija-asuintalo. Paikalla sijaitsi aikoinaan vanha hiomorakennus, joka sittemmin purettiin, koska todettiin, että sen muuntaminen asuinkäyttöön tms., tulisi liian kalliiksi.
Samalla kaavamuutoksella rakennettaisiin viereiseen toimistorakennukseen lasiset ulokeparvekkeet järven puoleiselle seinälle.

Vuonna 1970 valmistunut Rauma-Repolan konttori, taustalta punatiilinen entinen margariinitehdas. Kuva Sauli Hirvonen

Vuonna 1970 valmistunut Rauma-Repolan konttori, taustalta punatiilinen entinen margariinitehdas. Kuva Sauli Hirvonen

Ankkurin alueella on toki muitakin asuinrakennussuunnitelmia. Vesijärvenkatu 74:ssä olevan vuonna 1970 valmistuneen Rauma-Repolan konttorin tilalle on suunniteltu kolmea punatiilistä asuinrakennusta.
Museovirasto on antanut 5.5.2014 lausunnon, jonka mukaan entinen konttorirakennus sisältyy maakuntakaavan arvoluetteloon ja status perustuu sen teollisuus- ja liikennehistoriaan. Samalla museo esittää ottamaan paremmin huomioon viereisen vanhan margariinitehtaan, esittämällä uudisrakennuksille vähemmän korkeutta. Samaa toteaa lausunnossaan myös Asunto Oy Lahden Satamanlyhty. Aiheellinen huomio.
[päiv. 24.1.2016] Rakennuksen purkaminen aloitettiin joulukuussa 2015 ja saatiin päätöksen alkuvuodesta.

Oma havainto Lahdesta on, että uudet rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan poikkeuksetta vieressä olevia vanhoja rakennuksia korkeammiksi, oli lähtökohta mikä tahansa. Onko kerroskorkeuden nousun syyt taloudelliset vai toteutetaanko uudishankkeissa arkkitehdin tai suunnittelijan henkilökohtaisia, kunnianhimoisia tavoitteita?

Esimerkkinä Niemenkadulle nousseet kolme asuintaloa (nykyään Lanssikadulla), jotka ovat huomattavasti massiivisempia kuin rinteessä oleva vanha kivirakennus. Kaupunkikuvallisesti vanhat rakennukset (mukaan lukien Niemenkadun vanhan paloasema) kuitenkin dominoivat monotonisessa ja itseään toistavassa Ankkurilahdessa. Ne ovat muistuttamassa toisenlaisesta ajasta, nousten esiin yhä uudelleen. Satama-alueelta ovat häviämässä ne vähäiset merkit entisestä tehdas- ja rautatieympäristöstä. Ankkurin ja (Ruori)niemen teollisuushistoriasta kirjoittaa Raimo Airamo Lahden Ankkuri -kirjassaan.

Vastaa