Messujen muotoilua

Muotoiluteollisuuden erikoistapahtuma OLO.MUOTO järjestettiin kolmatta kertaa tällä kertaa 14.-16. marraskuuta. Itsekin olin paikalla kolmatta kertaa (lue jutut vuosilta 2008 ja 2010). Olosuhteet olivat muuttuneet sitten edellisistä, sillä Messu- ja Lahti-hallin väliin hiljaittain noussut Vesijärvi Halli (D-halli) oli messujen näyttämönä. Tapahtuma oli osa World Design Capital Helsinki 2012 –vuotta. Samaan aikaan Olomuodon kanssa järjestettiin E-hallissa (Lahti Halli) Puuntyöstömessut.

Tapahtuma järjestettiin siis kolmipäiväisenä ja pääsin tutustumaan ensimmäisen päivänä aamuna. Väkeä ei siis vielä ollut runsaasti ja jotkut näytteilleasettajat vasta viimeistelivat osastojaan. Messujen pääpaino oli nuorissa muotoilijoissa, alan oppilaitoksissa (kuten aiempinakin kertoina) sekä suomalaisessa puussa.

Aiempiin vuosiin verrattuna Olomuoto oli pienemmässä tiloissa, mutta silti väljyyttä oli. Ainakin aikainen ajankohta vaikutti että ihmisiä ei vielä ollut paikalla kovinkaan runsaasti.

Messujen tarkoitus on “vahvistaa yritysten ymmärrystä teollisen muotoilun merkityksestä sekä tuoda esiin ajan ilmiöitä ja muotoilun uusia trendejä.” Paikalla oli myös muotoilua edistämään perustettu Suomen Muotoilusäätiö, jonka kotipaikka on Lahti. “Säätiö on perustettu edistämään tieteellistä tutkimusta ja koulutusta sekä kehittämistyötä. […] Yhdistämällä toisiinsa käyttäjälähtöistä muotoilua ja teknologiaa saadaan aikaan parempia tuotteita”. Tutkimusta tarvitaan, etenkin miten ihmiset kokevat tietyt esimerkiksi tuotteeseen kohdistuvat käyttöodotukset. Kokemukseen perustuva analyisoinnin lopputulos on todennettavissa eli kuinka hyvin se käytännössä toimii. Siksi en ymmärtänyt mitä säätiön esitteessä tarkoittaa “90 % suomalaisista yrityksistä ei käytä muotoilua.”

Tuotteen muotoilu on onnistunut, jos sen käyttöarvo täyttyy sille vaadittavat kriteerit. Voidaan myös pitää visuaalisia lähtökohtia osana muotoiluna, mutta ne eivät kata koko kenttää.
Painottuuko muotoilussa enemmän idea, työskentelyprosessi vai lopputulos eli käyttö? Toimiiko muotoilu käytännössä vai onko tuote vain taide-esine ilman käyttötarkoitusta? Onko tuote vain uuden prosessin lopputulossa? Tarvitaan ennakkoluulottomia kokeiluja, jotta prosessit voivat tuottaa uutta. Usein parasta muotoilua on se, kun sitä ei huomaa. Muotoilu on käytännöllisyyttä.

On myös hienoa, että Suomessa osataan suomenkielisissä yhteyksissä käyttää muotoilu-sanaa.

(kursivoinnit toim.)

Vastaa