Kun pimeys laskeutui Lahden ylle…

Olen innokas Star Wars -fani. Itse asiassa olen ollut jo n. 7-8-vuotiaasta, kun ensimmäisen kerran näin kaverilla (salaa vanhemmilta) New Hopen ja Imperiumin Vastaiskun. Kun ikääkään ei tuolloin ollut paljoakaan, tuskin ehdin lukemaan suomenkielisestä tekstityksestä kuin ensimmäisen rivin. Se ei meininkiä haitannut, sillä olihan elokuvassa hurjia hahmoja, avaruusaluksia sekä lasermiekkoja ja -pyssyjä. Elokuvien alussa esitetty Foxin tunnus toi minulle noiden elokuvien jälkeen aina mieleen Star Wars -elokuvat, tunnus oli syöpynyt mieleeni niin vahvasti.

Tällainen innostus on säilynyt näihin päiviin asti, ja vahvistunutkin. Useistakin moinen Star Wars -harrastus voi tuntua lapselliselta, jota se varmasti onkin, mutta pitäähän aikuisella miehellä olla kivoja ajanvietteitä.

General Grievous Lahden ratapihalla. Kamera, lego-hahmo ja vähän Photoshoppia…

 

Mahtava universumi

Star Warsin isän George Lucasin luoma universumi antaa rajattomat mahdollisuudet erilaisten maailmojen ja elämänmuotojen luomiseen sekä tietysti spektaakkelimaisten seikkailuiden. Lucas on todennut elokuvien olevan vain avaruusoopperaa tai että se on Skywalkerien perhekronikka. Mielenkiintoinen huomio Lucasin roolista löytyy tämän videon lopulta.

Täytyykin muistaa, että alkuperäinen Star Wars oli vain pelkkä Star Wars, josta (yllättävän) menestyksen myötä tarina on saanut uusia ulottuvuuksia aina näihin päiviin asti ja tästäkin eteenpäin.Yksi lyhyt viaton repliikki alkuperäisissä elokuvissa voi antaa suuren merkityksen myöhemmissä elokuvissa, sarjoissa ja sarjakuvisssa.
Elokuviin on syntynyt mielenkiintoisia syy-seuraussuhteita, joista on sittemmin muodostunut kokonainen kaanon. Tapahtumia vyörytetään eri muodoissa, elokuvina, tv-sarjoina, sarjakuvina ja kirjoina. Star Warsin ”franchise-tuoteperhe” on laajentunut valtavaksi, ja tekijöillä lienee haaste muodostaa kokonaisuudesta edes jollain tavalla järkevä jatkumo, kaukaa menneisyydestä asti. Lisäksi virallisen Star Wars -kaanonin ulkopuolella on lisäksi tarinoita, joita kutsutaan legendoiksi.
Disneyllä ymmärrettiin tällaisen valtaavuuden mahdollisuus ja enkä pistä laisinkaan pahaksi, jos Disney pistää rahaksi useammalkin elokuvalla.

Ns. prequels-elokuvat (Episodit 1-3) olivat elokuvataiteellisesti heikkoja ja monet myös kritisoivat elokuvan (kauppa)poliittisia juonenkiemuroita. Erityisesti moitittiin Lucasin heikohkoa henkilöohjaamista ja dialogia sekä liiallisiin tietokone-efekteihin turvautumista. Voin yhtyä mielipiteisiin, osittain, sillä politiikan vetäminen mukaan toi mielestäni kokonaisuuteen kaivattu syvyyttä, mikä ehkä ensimmäisistä elokuvista puuttui. Ensimmäisissä elokuvissa viitattiin tiettyihin tapahtumiin, mutta episodeissa 1-3 tapahtumat tulivat lihaksi. No, prequilsit on tehty ja niillä on paikkansa virallisessa Star Wars -kaanonissa, oli niiden laadusta mitä mieltä tahansa.

Uusimpina elokuvina Disney-yhtiön tuottamat The Force Awekens ja spin-off Rogue One ovat herättäneet laajalti kiinnostusta. Jälkimmäisestä voisin todeta että se on parhaimpia ellei paras Star Wars -elokuva. The Force Awekensin ongelmana oli, että se oli liian fanielokuva, eräänlainen tiivistelmä kolmesta ensimmäisestä (episodit 4-6) elokuvasta. Joulukuussa julkaistava Episodi 8 odotetaan kuin (teko)kuuta nousevaa. Elokuva vienee koko sarjan aivan uudelle tasolla.
Kuten jo mainitsin, elokuvien lisäksi, kaanoniin kuuluu a
nimaatiosarjat The Clone Wars ja Rebels. Sarjojen kautta elokuvien tapahtumia avataan enemmän. Lisäksi ruutuun tuodaan lisää uusia tapahtumia ja henkilöhahmoja, ja tutut hahmot esitellään uudessa valossa.

Selvää on, että elokuvat sisältävät ”loogisia epätarkkuuksia” ja aika ”tyhmiä juttuja”. Juuri näihin seikkoihin pureutuu kaksi Lego Star Wars -minisarjaa. Niissä ovat hauskasti oivallettu että ”ei tätä voi liian vakavasti ottaa” ja sen takia ne ovat todella hauskaa katsottavaa. Sarjojen huumori on oivaltavaa ja samalla tyhmää, että se naurattaa.

Lisäksi kehuttu The Old Rebublic -peli ja sen taidokkaasti tehdyt trailerit ovat herättäneet suurta kiinnostusta. The Old Rebublic sijoittuu tuhansia vuosia ennen ”nykyisiä” tapahtumia, mutta spekulaatioita on jo käyty, liittyykö nuo tapahtumat jotenkin nykyisin/tuleviin elokuviin. Jonkinlaisia toiveitakin on esitetty, että The Old Rebublic -tapahtumiin sijoittuva elokuva näkisi joskus päivänvalon (ja pimeyden).

YouTubessa julkaistaan jatkuvasti Star Wars -maailmaan ja elokuviin liittyviä spekulaatiovideoita tai analyysejä, joita on mukava katsella pilke silmäkulmasssa.  Viimeisten vuosien aikana olen myös ”kuluttanut” YouTubessa julkaistuja soundtrackejä, jotka ovat erinomaista taustamusiikkia, kun haluaa esimerkiksi kirjoittaa.

Kinos-esittelyvideot

Miten Star Wars sitten liittyy Lahteen? Ei juurikaan mitenkään. Lahtelaiseen elokuvafestivaali Kinokseen sikäli, sillä kun vuonna 2015 teemana oli Valot ja varjot, niin tajusin tilaisuuteni tulleen. Teemasta sain idean tehdä Kinos-mainosvideoita, siis sellaisia mitä olimme tehneet jo aiempina vuosina. Vuoden 2015 teema antoi mahdollisuuden valon ja pimeyden kaksintaistelulle.

Pakkasimme Markuksen kanssa kameran ja kaverilta lainatun valomiekan (ei ole omaa!) ja painelimme Kariniemen metsään pimeänä iltana lopputalvesta 2015. Idean mainosvideolle sain The Force Awekingsin ensimmäisestä trailerista, jossa oli suomalaisittain tyylikäs metsäkohtaus (alkaa kohdasta 0:50), jossa Kylo Ren astelee metsään ja pistää lasermiekaan ns. laulamaan.
Kuvaaminen oli hauskaa ja valomiekan kanssa oli vielä hauskempaa. Onneksi oli pimeää, eikä kukaan tuttu ainakaan heilumista nähnyt. Videon leikkausvaiheessa huomasin että materiaalistahan saa kaksikin videota. Myöhemmin kävin päivällä puistossa kuvaamassa Olavi Lanun patsaita, jotka sopivat erinomaisesti videoiden teemaan.
Musiikin ja äänitehot etsiskelin tietenkin internetistä, sivuistoilta joissa oli saatavilla
valmiita, ei-kaupalliseen käyttöön tarkoitettu musiikki- ja efektiraitoja. Niistä aineksista miksasin molempiin videoihin äänet luomaan oikeanlaista tunnelmaa.


 

https://www.youtube.com/watch?v=zMO5ZIfvSf4

Kävin katsomassa joulukuussa uuden Rogue Onen ja elokuva loppui huikeaan Darth Vader -kohtaukseen. Vasta myöhemmin huomasin että tämän viimeisen kohtauksen alussa oli jotain tuttua…

Alla vertailukuva. Ylempänä siis kuvakaappaus tekemästäni Kinos-videostani vuodelta 2015, jossa seison valomiekka kädessä rappusten yläpäässä. Alemmassa kuvassa on aloituskohta Rogue Onen viimeisestä kohtauksesta vuodelta 2016.
null

Hmmm… sattumaako? Lisää epäilyksiä herätti tämä Episodin artikkeli… Jään odottelemaan Disneyltä ”rojalteja” sekä roolia tulevissa elokuvissa.

Kuolemantähti ja radiomastot

Rogue One julkaistiin viime joulukuussa. En rynnännyt ensimmäisten joukossa sitä katsomaan, mutta lopulta kiusaus kasvoi liian suureksi ja lopulta suorastaan juoksin elokuviin. Vaikuttavan elokuvan jälkeen sain idean kikkailla hieman Photoshopilla ja ottamillani Lahti-kuvilla.

darksidedeathstar

Kalustesarjan kimpussa osa 6

Projekti on jälleen edistynyt syksyn aikana.

Jakkaroihin on sain valkoisen pintamaalin, jälleen kerran Wellamo-Opiston iltakurssilta.

Seuraavana vuorossa on tulostusmatka Valopalkkiin Hirsimetsäntielle. Kävin jo siellä teetättämässä koevedokset, ja oikein hyvältä näytti.
Enempää en kuitenkaan paljasta, ja kuviakin julkaisen vasta, kun saan projektin valmiiksi.

Kävin tutustumassa alkusyksystä aloittaneeseen Taideinstituutin vanhassa kuvanveistotilassa aloittaneeseen Ideaverstaaseen. Verstaasta on muodostunut eräänlainen protopaja, joka yhdistää opiskelijoita, mikroyrityksiä, käsityöläisiä ja muita ”alan harrastajia”.

Verstaassa on tarkoitukseni toteuttaa – vihdoin – kalusteiden, pöydän ja jakkaroiden kasaus. Lisäksi koottuun pöytälevyyn on tehtävä viimeistelymaalaus erikoismaalilla. Ajankohdaksi olen suunnitellut tammi-helmikuuta.

Näillä eväillä on kalustesarjakin sitten valmis, ja ainakin nyt näyttää että saan projektin päätökseen ensi vuoden aikana. Tarkoitus on myös esitellä projektia jossain – muualla kuin internetissä. Mutta siihen palaan, kunhan kaikki muu on valmista.

Aleksin talvivalot vaihdetaan?

Aleksanterinkatua jouluaattona v. 2008.

Aleksanterinkatua jouluaattona v. 2008.

Yle uutisoi että Aleksanterinkadun jouluvalot – tai talvivalot – ovat tiensä päässä. Hehkulampputekniikalla toteutetut valot yhteensopivat huonosti nykyisen led-tekniikan kanssa. Edessä on siis mittava valouudistus.Graafikko, professori Tapani Aartomaan suunnittelemat valot ovat ilahduttaneet Aleksilla käyskenteleviä vuodesta 1983 lähtien.
Lämpimät, hyvällä tavalla lapsellinen valokokonaisuus sopii hyvin Lahden muuten niin ”kovaan” ytimeen. Nykyiset valot kertovat tarinaa, joten tällaista ajatusta ja perinnettä olisi hyvä jatkaa, etteivät valot olisivat vain pelkkiä elementtejä.

Toivottavasti Aleksi toivottaa tulevina talvina paikalliset ja muualta tulevat tervetulleeksi Lahteen lämpimin ja persoonallisin valoin. 
Valo uusiminen on joka tapauksessa näkyvä kaupunkikuvallinen uudistus keskeisellä paikalla. Tarvitaankin kaupungin ja Lahti Energian tytäryhtiön LE-Sähkoverkko Oy:n lisäksi, paikallisten yrittäjien ja kaupunginlaisten rohkeaa näkemystä. Toivottavaa on, että asiassa uskalletaan olla ennakkoluulottomia, niin ettei Aleksin valaistus näyttäydy tulevina vuosikymmeninä samanlaiselta kuin muuallakin vaan valot kertovat omaa tarinaansa.

Nostalgiakino jatkuu

Nostalgiakino käynnistyi elokuvaharrastajien toimesta alkuvuonna 2015 paikallisessa Kino Iiris -elokuvateatterissa. Lyhytfilmien sarja käynnistyi kolmella eri teemalla, jotka esitettiin jokaisen kuun viimeisenä sunnuntaina tammi-maaliskuussa. Ensimmäinen teemanäytös keskittyi presidentti Kekkosesta kuvattuihin arkistofilmeihin, näytös toteutettiin yhteistyössä UKK-arkiston kanssa.
Yhdeksi vakiintuneeksi teemaksi on muodostunut rautatieaihe, joihin liittyviä filmejä esitettiin Kiskojen viemää -nimen alla jo ennen Nostalgiakinoa. Kino Iiriksessä vuonna 2012 aloitettu Lahti-filmien näytösten sarja on ollut erittäin suosittu, ja tärkeä osa myös Nostalgiakinon ohjelmistoa. Muita aiheita ovat  mm. valistusfilmit sekä katsaukset 60-luvun Suomeen postiautoreittien kautta. Nostalgiakinoon on vapaa pääsy, ja väliajalla katsojia on palvelee kahvio.
14718850_1764588643780259_4571661640942600401_n

Ohessa tulevista näytöksistä kaudella 2016-17.

30.10.2016 Satamien valot ja sisävesien kaunottaret Nostalgiakinon syksyn ensimmäisessä näytöksessä sukelletaan satamien tunnelmaan. Murretaan jäätä ja tehdään sisävesiristeily valkokylkisellä sisävesihöyrylaivalla sekä piipahdetaan kokemassa aitoa risteilytunnelmaa Tallinnan laivalla.
27.11. Bussimatkalle Neuvostoliittoon Toisessa näytöksessä ylitetään itäraja ensimmäisten joukossa. Tutustutaan erilaisiin neuvostoturismin muotoihin, suomettumista tai kekkosta ei voida tässä näytöksessä välttää.
29.1.2017 Kiskojen viemää VI Vuoden pimeimpänä hetkenä on jälleen aika virittäytyä rautatienostalgiatunnelmaan. Jo kuudes nostalgiakinon rautatiefilmi näytös järjestetään yhteistyössä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n kanssa. Mukana jälleen menneiden vuosikymmenten tuokiokuvia kiiltäviltä kiskoilta
26.2. Mäkimontusta Lahen betonin huipulle Ensi vuonna nautitaan taas Lahden MM-kisa huumasta. Nautitaan menneiden kisojen tunnelmista montusta betonimäen huipulle. Lahti by night.
26.3. Kohteena kuu 1960-luvun lopulla elettiin Suomessakin kuumaniaa, joka huipentui Apollo 11:n kuulentoon heinäkuussa 1969. Maaliskuun näytöksessä odotellaan kuukävelyä kuustudiossa ja katsellaan Juri Gagarinin edesottamuksia.

Lisätietoa ohjelmistosta Nostalgiakinon Facebook-sivulta.

Pienoisrautateitä rakentamaan osa 3

Ikuisuusprojektini eli pienoisrautatien rakentaminen saa tuulta alleen ainakin kerran vuodessa, kun Valtakunnalliset Pienoisrautatiepäivät järjestetään. Edellisestä pienoisrautatie-päivityksestäkin on jo vierähtänyt kolmisen vuotta.

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry osallistuu joka vuosi tapahtumaan (ainakin oman muistikuvan mukaan) ja pääpaino on yhdistyksen kerhoradan esittelyssä. Samalla toki tehdään maltillista ”käännytystyötä” ja mahdolliset messuilla liittyneet uudet jäsenet ovat aina mieleen, jo yhdistyksen jatkuvuuden kannaltakin.
Messuista voi nauttia henkilökohtaisellakin tasolla, pääsee samalla katselemaan ja hypistelemään pienoisrautatietarjontaa.

Vantaa Areenan pienoisrautatietarjontaa.

Vantaa Areenan pienoisrautatietarjontaa.

Tänä(kin) vuonna tapahtuma järjestettiin Vantaalla Energia Areenalla Suuri Snadi -nimellä. Tapahtuma on kaksipäiväinen, mutta itse osallistui vain lauantaina. Tapahtumassa on siis tarjolla paljon muutakin kuin pienoisrautateitä, muita pienoismalleja, autoja ja dioraamoja sekä nukkekoteja.

Tapahtuman (rautatie)tarjonta tulee aina käytyä tarkkaan läpi. Usein ajattelen etten tarvitse mitään, mutta lopulta houkutus kasvaa liian suureksi, ja aina löytyy jotain olennaista jota tulevasti rautatiemiljööstä puuttuu. En tänäkään vuonna ajatellut asiaa sen tarkemmin, vasta kun olin notkuvien hyllyjen äärellä.
Koska kyseessä on rautatien ”varteen” kasvanut kylä, ja muodostakseen kylän, alue tarvitsee tiettyjä perusrakenteita. Tällaisia olen jo aiemmin hankkinut ja ne ovat pääasiassa asuinrakennuksia. Tapahtuman jälkeen kävin kylää ajatuksissani läpi ja totesin, että kaikki muut ”pakolliset” rakennukset puuttuvat edelleen, vaikka olin luonut mielikuvan, että hallussani oli jo suurin osa rakennuksista.
Puuttuvia rakennuksia ovat mm. rautatieasema, tavara-asema tai -makasiini, tehdasrakennus tai useampi, huoltoasema ja kirkko. Lisäksi kylä tarvitsee muita pienempiä rakennuksia sekä muita rakenteita. Niihin paneudun vasta kunhan muu kokonaisuus hahmottuu. ”Materiaalia” tulee kuitenkin hankittua sitä mukaan, mitä on saatavilla.
Tarkkaa suunnitelmaa en ole edes laatinut ja sekin orastava suunnitelma elää jatkuvasti.
20161023_174259Yllä olevassa kuvassa on kahden viime messuvierailun hankintoja.
Oikealla olevan Kibrin valmistaman (post)modernin varastorakennuksen ostin viime vuonna. Sen takia, sillä se on kaikessa yksinkertaisuudessaan sellainen, mikä ei sovi idylliseen, kenties historiallisesti arvokkaaseen kylämaisemaan.
Vasemmanpuoleiseen hankintaan ei liity sen suurempaa filosofiaa: se sopii hyvin teollisuusalueelle. Samassa yhteydessä ostin aitaa, jonka sopii hyvin rakennuksen ympärille.

Ostin myös veljeltäni erilaisia sirotteita, nurmea, kiveä, yms. Ne ovat alunperin tarkoitettu 1:35-kokoisille malleille, mutta sopii myös pienemmille mittakaavoille.

Uusimmasta hankinnasta innostuneena raivasin työpöytä länsipäätyyn tilaa, jotta voisin ”hiljaisina” hetkinä vähän sutia maalia rakennusten pintaan. Katsotaan mitä tapahtuu ja millä aikataululla. Seuraava raportti sitten kun on jo kerrottavaa.