Lahti-näyttelyiden trilogia

Vuosina 2019-2021 järjestetty “Lahti-näyttelyiden trilogia” on päättynyt. Noina vuosina pääkirjaston aulan näyttelytila toimi erinomaisena paikkana kolmen yhdistyksen toiminnan esittelyyn. Jokaisen näyttelyn pontimena oli tasavuosi, jonka yhteydessä esiteltiin kulloisenkin tahon toimintaa. Lahti-trilogiaksi nuo näyttelyt muodostuivat sattumalta ilman sen suurempaa suunnitelmaa. Niitä tosin yhdisti se, että olin kaikissa näyttelyissä aloitteentekijänä ja lisäksi rooliini kuului myös näyttelyn kokonaisuuden suunnittelu ja tiedottaminen. Tuotin näyttelyihin myös aineistoa ja taitoin esillepannut julisteet. Ehkä juuri roolini takia näyttelyt noudattelivat samaa toteutustapaa.

Esittelen nyt nuo kolme näyttelyä lyhyesti, jotta muutkin yhdistykset innostuisivat kertomaan tarinaansa kirjastossa. Luultavasti olen jatkossakin järjestämässä kirjastoon näyttelyitä, aiheet tosin eivät ole vielä tiedossa.
Artikkelin lopuksi vielä kerron muistakin näyttelyistä joita olen ollut tekemässä.

Lahden karate 40-vuotta (syyskuu 2019)
Suomen paras karateseura (myös vuonna 2021 SM-mitalien perusteella) Lahden Karate on perustettu vuonna 1979. Vuonna 2019 vietettiin menestyksekkään ja perinteikkään seuran 40-vuotisjuhlia.
Itsekin olen karateharrastaja ja osallistun jonkin verran muuhunkin toimintaan kuten treenien ohjaamiseen. Lisäksi olen puuhannut mm. julisteita ja muuta materiaalia seuran markkinointikäyttöön. Vuoden 2017 tienoilla olin saanut tehtäväkseni laatia seuralla ns. leikekirjan, jota varten skannasimme seuran toiminnasta kertovia kymmeniä lehtileikkeitä ja valokuvia vuosien varrelta. Materiaalia kertyi runsaasti, joten ehdotin samassa yhteydessä seurasta kertovaa näyttelyä kirjastoon, olihan seuran juhlavuosikin oli tulossa. Ehdotus sai hyvän vastaanoton ja perustimme työryhmän viemään hanketta eteenpäin. Oma tehtäväni oli kerätä ja kirjoittaa aineistoa kasaan ja julkaistavaan muotoon. Erityisesti valokuvia ja lehtileikkeitä kertyikin runsaasti.

Kolme työryhmän jäsentä pääsi pystyttämään näyttelyä, mukana oli mm. Lahden karaten sensei ja yksi seuran perustajista Tuomo Heinonen. Heinosilta näyttely sai mojovan esillepanon seuran saamista palkinnoista sekä henkilökohtaisesti tunnustuksista.

Näyttely sai mukavasti positiivista palautetta.

Saman vuoden syksyllä seuran puheenjohtaja ja kansainvälisen tason tuomari Pirkko Heinonen sai Lahden kaupungin myöntämän Vuoden lahtelainen urheiluteko -tunnustuksen.

Näyttelyn julisteessa sensei (valmentaja) Tuomo Heinonen
Seuran menestystä vitriinissä
Lahden karate on viime vuosinaan menestynyt kansallisissa kilpailuissa


Rautateiden Lahti (Pietarin rautatie 150 v) (syyskuu 2020)
Riihimäeltä Pietariin valmistui rautatie koko matkaltaan vuonna 1870; Riihimäeltä oli Lahteen päässyt veturilla jo syksyllä 1869. Vuonna 2020 rata täytti 150 vuotta ja tarkoitus oli juhlistaa tärkeän väylän historiaa monin eri tavoin. Muun muassa radan varren kunnat, Väylä ja rautatieharrastajatahot suunnittelivat erityyppisiä tapahtumia.
Lahdessa aloitteen radan vuosipäivän huomioimiseksi teki Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. Kävimme pitkän linjan rautatieharrastajan Markku Meriluodon kanssa keskustelemassa kaupungin edustajien kanssa mahdollisesta juhlien ohjelmasta. Meriluodolla oli jo ohjelmarunkoluonnos, joka noudatteli radan 125-vuotisjuhlia. Kuten tiedämme, koronan takia lähes kaikki juhlallisuudet jäivät lopulta pitämättä.

Topparoikka sentään piti rautateiden lippua korkealla Lahdessa ja järjestimme tapahtumia, toki turvallisuus edelle. Yksi näistä oli rautatieaiheinen näyttely kirjastossa syyskuussa 2020.
Sermeihin olin koostanut tietoa Lahden rautateistä ja Topparoikka-yhdistyksestä. Vitriiniin aseteltiin erilaista esineistöä ja pienoisrautateitä kuten Esko Nikkasen Lahti-pienoismalleja ja omia pienoisrautatiedioraamojani sekä Jonne Seppäsen tekemä Heinolan rata -infotaulu.

Mukana Topparoikan lisäksi oli Lahti-Seura sekä tulipyörä.fi-sivustoni.

Rautateiden Lahti -näyttelyn esittelyjuliste
Vitriinissä pienoisrautateitä ja muuta esineistöä
Esillä pienoismalleja, tietoja Rautatiepäivästä ja Heinolan rautatiestä


Lahti-Seura 75 vuotta (1.-15.10.2021)
Kolmas näyttely oli Lahti-Seuran 75-vuotisjuhlanäyttely, jonka sisältöä tosin laajennettiin koskemaan koko Lahtea. Seuran perustamiskokous pidettiin maaliskuussa 1946, näyttely pidettiin lokakuussa. Näyttelyn rakenne oli samanlainen kuin aikaisemmat, sillä miksi vaihtaa hyväksi havaittua konseptia: Sermeissä kerrottiin seuran toiminnasta ja vitriineissä esiteltiin Lahtea ja lahtelaisuutta esineistön kautta. Esineistö oli koottu Lahti-Seuran ja Tiitu Saastamoisen sekä omista tavaroistani, kuten kirjoista, postikorteista ja t-paidoista (kts. myöhemmin Ehtaa Lahtea).

Työryhmässä olivat itseni lisäksi Saastamoinen ja Ari-Veli Isonikkilä.

Näyttelyn pystytystä
Seuran vitriini ja Vuoden kotiseututeko -tunnustus
Kirjoittajan tuottamaa Lahti-aineistoa


Muita näyttelyitä

Hardcore/metallibändimme Generation XXX -julkaisi ensimmäisen ja ainoan levynsä vuonna 2007. Se ei sinänsä ollut mikään merkittävä asia. Enemmänkin se, miten teimme sen. Normaalisti levynjulkaisutapahtuma on keikka, mutta tällä kertaa halusin jotain muuta: Levyn julkaisu tapahtui levynjulkaisunäyttelynä.
Näyttely toteutettiin silloisen Taidepanimon Laboratorio-huoneessa kesällä 2007. Luulen että tämä on ollut suuritöisin näyttely, jota olen ollut ideoimassa ja tekemässä. Kävimme mm. kuvaamassa levyn kannet Helsingissä, kiitos siitä Nina Erwekselle.
Näyttelyn avajaistilaisuudesta meistä ei ollut ketään paikalla, joten paikallislehdessäkin oli vain maininta: “Generation XXX Laboratorio-tilassa” tms.
En tiedä onko vastaavaa levynjulkaisukonseptia toteutettu muualla ennen meitä tai meidän jälkeen. Hauska kokemus joka tapauksessa.

Huomioarvoltaan varmasti merkittävin näyttelyni oli Kotiseututatuoinnit: Lahti Lahden historiallisessa museossa syksyllä 2017. Kotiseututatuointinäyttelyn yhteyteen halusin esille muutakin lahtelaisuuteen liittyvää, joten näyttely laajeni yhteistyökumppaneiden avulla.
Mukaan tulivat videotaiteilija Seppo Pessan videoteos ja muotoilija Marianne Valolan töitä, kuten Lahen Raita. Lahti-esineistöä nähtiin Ehtaa Lahtea -nimisessä näyttelyssä, joka toteutettiin yhteistyössä Aatetila ry:n ja Lahti-Seuran kanssa.
Kotiseutunäyttelyyn sain Lahden kaupungilta tähän saakka ainoan henkilökohtaisen apurahan: Se meni kokonaisuudessaan verojen jälkeen valokuvaaja Mika Lintuselle.

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka on esitellyt toimintaansa useissa näyttelyissä. Yksi tällainen oli Sibeliustalon Metsähallissa vuonna 2006 järjestetty Radan vuosi -tapahtuma. Esillä oli mm. resiina sekä Vesijärven sataman pienoisrautatie.
Vuonna 2018 yhdistyksen täyttäessä 30 vuotta, järjestimme juhlanäyttelyn Kansantalon kioskin ikkunoissa yhteistyössä em. Aatetilan kanssa.

Lahti-Seuran on ollut järjestämässä tai yhtenä osallisena monissa näyttelyissä, kuten jo aiemmin mainittu Ehtaa Lahtea. Vuonna 2014 co/Malskin tiloissa järjestimme Luovat ry:n kanssa Kai R. Lehtosen ilmavalokuvista valokuvanäyttelyn.
Ulla Koskinen-Laine ja Ulla Lilius käynnistivät seuran nimissä Lasten Lahti -hankkeen, johon kuului syksyllä 2019 järjestetty valokuva- ja pienoismallinäyttely Lahden kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastolla. Näyttelyn pääarkkitehdit olivat yhdessä koululaisten kanssa koonneet valokuvakokoelman, josta muodostui hieno näyttely. Lasten piirustuksia oli tarkoitus hyödyntää Lahden kaupunginmuseon näyttelyssä, mutta korona siirsi näyttelyn verkkoon.
Lahti-Seura oli järjestämässä tammikuussa 2018 Lahden kaupunkiympäristön kartoista näyttelyn kirjaston aulaan. Näyttely voitaisiin laskea Lahti-näyttelyksi, mutta jätin sen nyt pois laskuista, sillä emme hyödyntäneet tuossa näyttelyssä vitriiniä.
Kartat olivat esillä myöhemmin myös elokuvateatteri Kino Iiriksen aulassa.

Vuosien saatossa Kino Iiriksen aula on toiminutkin tilana monille valokuvanäyttelyille, kuten Albumit auki -hankkeen valokuville. Aulassa on esitelty myös yksityishenkilöiden valokuvakokoelmia kuten omiani Lahti-kuvia ja rautatiekuviani Kituvat kiskot -nimellä.

Mainittakoon vielä, että Lahti-valokuvakirjatrilogian kolmas osa Rautateiden Lahti on käynnistynyt verkkaisesti. Joka tapauksessa sen valmistuessa järjestän kirjan julkaisemisen yhteydessä aiheeseen liittyvän valokuvanäyttelyn.

Viides Total Fight Night

Total Fight Night on lahtelainen urheilutapahtuma, joka järjestetään Sibeliustalon Metsähallissa. Tapahtuman ennakkoesittely kertoi seuraavaa: “Lahden Sibeliustalo täyttyy kamppailu-urheilusta nyt jo viidennen kerran! Huikeat amatööri- ja ammattilaisottelut sekä mukana elävä yleisö tekevät tunnelmasta käsinkosketeltavan.” 

Olin ensimmäistä kertaa tapahtumassa, ja neljän hengen miesporukallamme oli erinomaiset paikat aivan kehän vieressä. Tunnelma oli luvatusti käsinkosketeltavaa. Paikoilta pääsikin näkemään tasaisia ja intensiivisiä otteluita. Otteluita oli illan aikana yhdeksän kahdentoista sijaan, sillä kolme ottelua jouduttiin perumaan mm. loukkaantumisten takia.

Illan huipensi (Muay Thai PRO) ISKA European -titteliottelu, jossa vastakkain olivat italialainen Silvia La Notte ja lahtelainen Tessa Kakkonen. Viisieräinen ottelu päättyi Kakkosen voittoon tuomariäänin 3-0.

La Notte (etualalla) ja Kakkonen: Hetki ennen tuomion julkistamista.


Sali eli Metsähalli oli myyty loppuun (850 katsojaa), ja palvelu ja järjestelyt toimivat erinomaisesti. Hieno lahtelainen tapahtuma!

Ant Fest – ja lyhytelokuvat

Päijät-Hämeen elokuvakeskus & Ant Fest esittää:
Lyhytelokuvanäytökset Pikkuteatterissa (Loviisankatu 8, Lahti) tarjoavat tajunnan laajentavan kulttuurikokemuksen. Molempina iltoina esitettävä tunnin kestävä tasokas kattaus sisältää animaatioita, musiikkivideoita, videotaidetta sekä kaikkea niiden väliltä. Teosten tekijät ovat kotimaisia sekä alan ammattilaisia että harrastajia. Perjantain näytös alkaa klo 21 ja lauantain klo 19.

Näytökset toteuttaa Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry yhteistyössä Ant Fest -oluttapahtuman kanssa.

Ohjelma (teos, valmistusvuosi, tekijä[t], kesto)

Perjantai klo 21.00 – 22.00
Markku the Skydiver (-) Teemu Nikki 1:00
Herrasmies (-) Outi Partti 1:30
Sausage X-massacre (2020) Tuomas Heimala (T), Leevi Rinnetmäki (O) ja Elias Parviainen (O) + työryhmä 6:32
Gög (2020) Olli-Pekka Jauhiainen (O&K), Maija Linturi (O), Perrine Ferrafiat (O), Johanna Latvala (O) + työryhmä 7:29
Ö-Movie (2020) Pekka Poramo 7:45
Isän kuuluisat iltasadut (2020) Eemeli
Kelokorpi (O) + työryhmä 5:28
Wrist Rodeo – Alley Boogie (?) Wrist Rodeo + työryhmä 4:31
Loppiainen – Little Christmas (2021) Alexi Ala-Lahti / Get Some Films 21:04
Korson kapina 1965 (2012) Tuomas Heimala + työryhmä 4:32
Luolamiehet (2019) Tuomas Asikainen, Jani Kortelainen, Roope Jääskeläinen 0:41

Lauantai 19:00 – 20:00
Explosionen av en badring / Uimarenkaan räjähdys (2019) Tommi Seitajoki + tuottajat 10:00
Risteys (2020) Eemeli Kelokorpi (O) + työryhmä 3:36
Kun ystävä tulee vierailulle (2020) Jimi Rosling 12:04
M – En koskaan (2020) Minja Koski 2:54KVL Skulls (2020) Teemu Toivainen 9:58
Karina – 2000 (2021) Joona Möttö + työryhmä 4:10
Anti-Juhani (2021) Samuli Virtalaakso 4:30
The Cephalo Poid (-) Satu Karhumaa 1:15
Paperikuu (2021) Enni Vekkeli 2:31

O=Ohjaaja K=Käsikirjoittaja T=Tuottaja

Oikeus muutoksiin pidätetään

Radanvarsikatsaus

Kävelen lähes viikottain matkakeskuksen kautta radan vartta pitkin, joten alueen muutoksia ei ole voinut olla huomaamatta. Toki seuraan, jos en suorastaan aktiivisesti, niin ainakin säännöllisesti radanvarren suunnittelua. Olen kirjoittanut aiheesta sekä sivunnut aihetta useissa kirjoituksissa (mm. Radanvarren ideakilpailu 14.12.2012, Radanvarsi ja Salpausselkä 20.9.2015 ja Vau!(?) (18.10.2015), sillä aihe on kiinnostava. Radanvarsi on kaupunkikuvallisestikin tärkeä ja herkkä, ja aihetta on hyvä käsitellä niin lahtelaisten kuin ohikulkijoiden näkökulmastakin.

Asemanseutua vuonna 2009, ennen matkakeskuksen rakentamista. Postitalo valmistui v 1960 ja se purettiin vuonna 2018.

Kirjoitin radanvarren rakentamisen haasteista Radanvarren ideakilpailu -artikkelissa, erityisesti siitä miten kaupungin omaleimaisuus otetaan huomioon rakentamisessa. Tässä kirjoituksessa tiivistän artikkelissa esittämäni ydinajatuksen.

Tärkeä kysymys suunnittelussa onkin se, näyttäytyykö Lahden radanvarsi nk. konseptirakentamisen mallioppilaana? Toisin sanoen, huomioidaanko kaupungin erityispiirteet vai jäävätkö Salpausselkä ja tyylikäs teollisuusarkkitehtuuri massiivisen rakentamisen varjoon (kirjaimellisesti)?

Radan varteen on jo noussut (robotti)parkkitalo ja kaksikerroksinen pysäköintitaso, joiden esteettisyys ei häikäise. Aivan kuin kaupunkia haluttaisiin piilotella laajojen seinäpinta-alojen avulla tuhansilta Lahden läpi matkustavilta ihmisiltä. Rautatiealueita pidetään rumina (se on makuasia), joten lähestymistapa on ymmärrettävää, se vain usein toteutetaan hieman nurinkurisesti.

Jaksonkadulle nousee uusia kerrostaloja.

Parhaillaan entisen tullikamaran paikalle Jaksonkadulle on nousemassa uusia kerrostaloja.
Lahden Talot oy:n sivuilla kerrotaan että “Jaksonkadun uudiskohde kehittää kaupunkikuvaa”:

Jaksonkadun rakennusten julkisivuissa käytettävä näyttävä ympäristötaide on kunnianosoitus radanvarren pitkälle historialle. Kortteli on nimetty ”Ratavarren Tarinaksi”. Tulevan uudiskohteen seinissä vanha puinen Lahden Rautatieasema-rakennus piirtyy luonnollisessa koossaan upeina graafisina kuvioina osaksi urbaanin Matkakeskuksen kaupunkikuvaa. Taideteoksen nimi on ”Ratavarren Aarre” ja sen on suunnitellut taitelija Tatu Tuominen ja taidekoordinaattorina on toiminut Upeart. Julkisivuissa käytetään sekä tiilipintaa että graafista betonia. 

“Kehittää kaupunkikuvaa” voi kuulostaa liioittelulta, minkä tietenkin ymmärtää mainostekstiksi. On tietysti hienoa, että alueen historiaa halutaan tuoda esille tällä tavoin, ja toki tavoitteena on laadukasta rakentamista ja hyvää asumista. Meille muille kaupunkilaisille, jotka emme asu tai käy tulevissa asunnoissa, korostuu alueen erilaisten historiallisten kerrostumien vuoropuhelu, joka parhaimmillaan luo esteettisesti miellyttävän kaupunkikokemuksen. Kaupunkikuvaa rikastaa myös rakentamattomat rakennukset eli kärjistetysti se, mitä jätetään rakentamatta.

Radanvarren viherkaista yhdistäisi Asemantaustan ja Radiomäen. Se edellyttäisi myös tunnelin rakentamisen rautatien ali. Kuva Lahden kaupungin karttapalvelu (2019), grafiikka Sauli Hirvonen


Salpausselän korostaminen voitaisiin toteuttaa viherkäytävällä, joka kulkisi Mannerheimintien yli. Ikään kuin maa olisi vyörynyt alas ja tehnyt luiskan kulkua varten. Liikenne kulkisi “luiskan läpi” tunnelissa.

Joka tapauksessa kun tavararatapiha jossain vaiheessa siirtyy ja raiteiden määrä vähenee, voitaisiin viherkaista kohdin tehdä alikulku Radansivukadulle. Näin saataisiin viheryhteys Radiomäeltä Launeen perhepuistoon.

Video lisätty 31.10.2021