Renkomäen sorakuoppa

Lahden seudun reunamuodostelma ja harjut ovat tarjonneet suuremmissa määrin 1800-luvulta alkaen hiekkaa kasvavan kauppalan ja kaupungin tarpeisiin. Käytön jäljet ovat edelleen nähtävissä maastossa, kuten Paavolassa sekä Salpausselän etelärinteellä. Toki rakennetut väylätkin (satamarata, Loviisan rata ja Heinolan rautatie) ovat jättäneet jälkensä Salpausselkään.
Entiselle Starkin varastoalueelle on parhaillaan on rakentumassa Vahva-Jussi-niminen asuinalue. Ennen varastoaluetta siinä kohdin oli korkea Ilomäki, josta olen kirjoittanut täällä.

Ote opaskartasta vuodelta 1966.
Lahden Kaupunkiympäristön arkisto


Vaikka soran ja hiekan kaivuu on kaupunkialueella vähentynyt ja soranotto siirtyi sittemmin kaupungin reunoille, on esimerkiksi Renkomäki toiminut pitkään soranottopaikkana. Vuoden 1966 opaskartassa näkyy Lahden Betonin pienet soralaikut, jotka sittemmin laajenivat ikävännäköiseksi maamerkiksi. Nyt kun toiminta on viime vuosina pienentynyt, Lahden kaupunki kysyi kaupunkilaisten näkemyksiä alueen muuttamiseksi virkistyskäyttöön:
“Jälkihoitosuunnitelma käsittää Lahden kaupungin ja Rudus Oy:n yhteisen soranottoalueen. Virkistyskäyttösuunnitelma laaditaan sekä soranottoalueelle, että sitä ympäröiville metsäalueille.” Myös Etelä-Suomen Sanomat kysyi (tilaajille), mitä alueelle pitäisi tehdä.

Ennen kuin edes ehdin kaupungin sivuille tutustumaan suunnitelmaan, mielessäni kävi, että alue pitäisi muuttaa mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan. Tietysti “muuttaa” on hieman huono termi, sillä luonnonmukaisuus hoituisi ajan kanssa “itsestään”, mutta toki tässä ajatellaan myös paikan soveltuvan modernin ihmisen tarpeisiin eli kaupunkilaisten virkistäytymiseen.

Itse toivon, että alueelle saadaan erilaista puustoa, kasvillisuutta sekä tekolampia (kalaistuksineen). Ehkä jonkin verran opastettuja ja valaistuja reittejä, mutta muuten rakentaminen pitäisi rajoittaa esimerkiksi pelkkiin laavuihin.

Samantyyppisiä asioita painottaa myös kaupunki: “Renkomäen sorakuopan jälkihoito ja alueen virkistyskäytön suunnittelu on käynnistynyt. Mitä sinä haluaisit alueelle nyt tuotannon loputtua ja alueen vapauduttua kaikkien käyttöön? Missä alueella kulkisi juuri sinulle tarpeellisin yhteys? Olisiko alue erinomainen juuri johonkin tiettyyn harrastustoimintaan, mitä se alueelta vaatisi?”

Renkomäen soramonttu kesällä 2020. Kuva Sauli Hirvonen

Kuten todettu, mielestäni alue ei kaipaa mitään harrastustoimintaa tukevia kiinteitä rakenteita, vaan aluetta pitäisi kehittää “luonnonmukaiseen” suuntaan.
Kaupungin sivuillakin todetaan, on “tavoitteena on kehittää Renkomäen sorakuopan alue monimuotoiseksi biodiversiteettipuistoksi, jossa ulkoilu ja uhanalaisten lajien elinolosuhteet on yhteensovitettu toimivaksi kokonaisuudeksi.” Se on hyvä tavoite.

Kinos peruttu tältä vuodelta – klubi pidetään

Koronatilanne Päijät-Hämeessä ei ole helpottunut ja kulttuuritilaisuuksien yleisörajoitukset ovat edelleen tiukat.

Tilanteesta johtuen työryhmä päätti, että festivaalin täysipainoinen järjestäminen näissä puitteissa on mahdotonta. KINOS siirretään sen normaalille paikalle ensi vuodelle kevättalveen 2022. Toivomme, että tilanne on keväällä parempi.

Vuoden 2021 valitut teokset jäävät nyt valitettavasti näyttämättä. Vuoden 2022 Kinoksesta tiedotetaan myöhemmin, ja tässä vaiheessa emme vielä tiedä vaikuttavatko valitut teokset ensi vuoden ohjelmistoon. Työryhmä paneutuu asiaan tuonnempana.

Tämän hetkisen tiedon mukaan Kinos-klubi järjestetään kuten on aiemmin ilmoitettu ravintola Torvessa perjantaina 3.9.

Elokuvat, jotka olisi voitu tehdä Lahdessa

Sataman tanssit

Musiikikomedia (1951)

Ohjaaja: Ville Salminen. Näyttelijät: Heikki Heino, Tuija Halonen, Esa Pakarinen, Åke Lindman.

Synopsis: Vesijärven sataman aseman uusi asemapäällikkö Unto (Heino) iskee silmänsä sataman kahvilanpitäjään Inkeriin (Halonen). Unto on huono ilmaisemaan itseään hameväen seurassa, vaan kilpakosija Kake (Lindman) on toista maata, itsevarma, mutta ylimielinen. Kake toimii sataman tavaramakasiinin hoitajana. Unton avuksi saapuu aseman ja sataman läpikotaisin tunteva haitariaan soittava Otto (Pakarinen). Hän on jo pitkään epäillyt Kaken vilpillisyyttä varastonhoidosta, onhan sieltä aika ajoin hävinnyt sokeria ja kahvia, mutta todisteita Otolla ei ole.

Erääni iltana Otto ja Unto yllättävät Kaken itseteossa, joka pakenee. Varkaan perään lähtee Unto, ja hurjan venetakaa-ajokohtauksen jälkeen Unto nappaa Kaken Enonsaaressa. Samalla Unto saa myös Inkerinsä. Useasti.

Muuta:

– Sivuroolissa ylikonstaapeli Virtasta näyttelee Lahdessa syntynyt Kullervo Kalske

– Musiikkielokuvassa on useita hienoja laulukohtauksia, ja elokuvan musiikki palkittiin Jussilla

– Tarinaa vielä omalta osaltaan eteenpäin Esa Pakarisen humoristiset hanurikohtaukset

Professori portailla

Komedia (1959)

O: Matti Kassila. N: Joel Rinne, Ansa Ikonen, Toivo Mäkelä.

Professori I.V. Martikainen (Rinne) palaa kesällä synnyinseudulleen Asikkalan kirkolle viettämään eläkepäiviään. Rakkauden elämässään väistänyt äksyilevä Martikainen tapaa sattumalla Lahden markkinoilla nuoruuden ihastuksensa Elinan, joka on tullut Helsingistä käymään. Hyväluonteinen Elina on jäänyt leskeksi edellisenä kesänä. Professori ja Elina viettävät päivän yhdessä Lahdessa kertoillessaan elämistään.

Martikainen palaa Asikkalaan, jossa aina hyväntuulinen ja puhelias kirkkoherra Väisänen (Mäkelä) pyytää apua kirkon kirjanpidossa. Kirkkoherran elämänviisauksia kuunnellessa Martikainen ymmärtää että hän rakastunut Elinaan.

Professori Martikainen palaa Lahteen etsimään Elinaa. Vanha herrasmies joutuu kaupungissa kommelluksiin etsiessään kadonnutta naista. Lopulta hän saa kuulla, että Elina on jo lähtenyt Lahdesta. Professori palaa murtuneena Asikkalan kirkolle. Mutta kuinka ollakkaan. Professori huomaa Elinan istuvan kirkon portailla. Professori istuu sanaakaan sanomatta Elinan viereen ja puristaa tämän kättä.

Muuta:

– Asikkalan kirkko paloi kuvauksissa, joten loppukohtaus kuvattiin Pukkilan kirkolla

Oppivuodet

Draama (1963)

O: Mikko Niskanen. N: Esko Salminen, Kirsti Wallasvaara, Risto Mäkelä.

Isätön Veikko (Salminen) on rokkari vailla suuntaa. Raunan palstalla äitinsä ja veljensä kanssa asuva Veikko tekee sekalaisia hanttihommia. Joskus hän nahistelee poppareiden kanssa sekä aiheuttaa yleistä pahennusta.

Veikko iskee silmänsä ravintola Osakkeessa hyväkäytöksiseen Maijuun (Wallasvaara). Maiju kiinnostuu Veikosta, kun Veikko paljastaa herkemmän puolen veistämälle Maijulle erilaisia puuesineitä. He tapailevat salaa, sillä Maiju on ns. parempaa väkeä Jalkarannasta, ja pelkää vanhanaikaisen isänsä reaktiota.

Isä Karl-Erik (Mäkelä) toimii Askon puusepäntehtaan osastonjohtajana ja tuskailee osaavan työvoiman puutteesta. Karl-Erik löytää Veikon tekemät puuesineet ja tivaa keneltä Maiju on saanut ne. Lopulta Maiju kertoo, jolloin isä haluaa pitää Veikolle puhuttelun. Itsevarma Veikko saapuu tapaamaan Karl-Erikiä. Maijun vaikutuksesta Veikko leikannut tukkansa ja parantanut tapansa. Yllättäen Karl-Erik tarjoaa käsistään taitavalle Veikolle töitä puusepäntehtaastaan. Veikko kihlaa Maijun.

Muuta:

– Elokuvaa kävi katsomassa 649 535 katsojaa

Hyppää poika, hyppää!

Urheiludraama, 1989

Matti Ijäs. Pääosissa: Santeri Kinnunen, Outi Alanen, Samuli Edelman, Heikki Nousiainen.

Nuoren mäkihyppääjän kasvutarina Lahden hiihdon MM-kisojen kynnyksellä. 17-vuotias Mikko iskee silmänsä Carollssin kulmalla Anuun. Samana iltana joutuu Mikko pahoinpitelyn silminnäkijäksi, jossa mukana on Anun veli Tommi. Anu ja Mikko alkavat tapailemaan, mutta Mikko ei kerro isänsä (Nousiainen) olevan poliisi, ja että hän Tommia toivottamana nahjuksena. Anu on huolissaan veljestään, Mikkoa jännittää kertoa isänsä olevan poliisi. Samalla pitäisi vielä valmistautua MM-kisoihin testihyppäänä.

Anun veli Tommi katoaa, josta Anu syyttää Mikkoa. Tästä suivaantuneena Mikko lähtee etsimään Tommia. Pojat törmäävät urheilukeskuksessa. Tommi on saanut tietää että Mikon isä on poliisi. Tommi kertoo että jengin pomon Veke olevan pahoinpitelyn takana. Mikko epäilee, jolloin Tommi ryntää karkuun. Mikko lähtee perään ja lopulta kohtaavat suurmäen montussa. Alkaa hurja painiottelu valojen loisteessa. Anu juoksee hätääntyneenä paikalle. Pojat kuitenkin nauravat väsyneenä maassa. Mikon poliisi-isä saapuu paikalle ja Tommi kertoo kaiken.

Veke haetaan poliisiasemalle ja lopulta hän tunnustaa. Mikosta ja Tommista tulevat parhaat ystävät ja Anu saa jäädä.

Lopussa Mikko hyppää MM-kisojen avajaisissa uuden mäkiennätyksen.

Muuta:

– Elokuvasta tehtiin ruotsalainen versio nimeltä ”Kalle och Palle”

– Elokuvasta on tehty jatko-osa vuodelta 2011 nimeltään Hyppää tyttö, hyppää!, jossa Mikon tytär Sofia on samojen haasteiden parissa

Musta kallio

Rikosjännitys, 2010

O: Aku Louhimies. N: Ville Virtanen, Antti Reini, Hannu-Pekka Björkman, Irina Björklund, Peter Franzen.

Nuoren miehen ruumis löytyy Mustankallion mäeltä. Mies oli nimeltään Mika ja kuului paikalliseen MCLK-rikollisjärjestöön. Mediassa pohditaan, onko mies yksi jengien välisen huumebisneksen nimetön uhri vai jengin sisäinen kurinpalautuksen kohde. Kovaotteinen rikospoliisi Korhonen (Virtanen) ryhtyy tutkimaan tapausta, yhtenä muista rikollisjärjestöön liitetyistä rikoksista. Kaikki kuitenkaan ei ole sitä miltä näyttää.

Korhonen pidätyttää rikollisjengin pomon Ripan (Franzen) muista rikoksepäilyistä taktisena vetona. Näin hän saa Ripan vaimon Ilonan (Björklund) puhumaan. Jengissä huhutaan ulkolaisista palkkatappajista ja toista kautta selviää, että kuollut mies on Viipurin huumekaupan Suomen yhteyshenkilö, ei siis mikään juoksupoika, kuten Ilona väittää.

Korhonen lähtee Viipuriin, jossa saa kuulla Viipurin lähteeltään, että huumeita on liikkeellä ennätyksellisen paljon. Vaikka Suomen yhteyshenkilö on jo kuollut, joku on siis ottanut huumekaupan hoitoonsa. Toisaalla hän saa tietoonsa, että Tihonov on Viipurin World Games -museon yksi rahoittaja. Samojen kisojen, jotka järjestettiin Lahdessa v. 1997 tuottaen satoja miljoonia tappiota, jolloin moni lahtelaispoliitikko joutui eroamaan. Museo sijaitsee isossa tyylikäässä rakennuksessa. Sisään päästyään Korhonen huomaa museon olevan alennustilassa. Seinällä hän näkee vanhan valokuvan vuodelta 1996, joka on kuvattu Lahdessa Kisapuistossa. Kuvassa on nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Laatikainen (Reini) ja Tihonov (Björkman) kättelemässä. Tihonov on venäläinen liikemies, joka lobbaa ympäristöteknologiaosaamista Lahdesta Venäjälle. Korhonen saa vahtimestarilta tietää Tihonovin vakioravintolan. Se on kuitenkin suljettu, ja ketään ei ole paikalla. Varaston vessasta löytyy vanha Lahen Ajat -sanomalehti, josta löytyy juttu Mustankallionmäen surmasta.

Lahteen palattuaan Korhonen tutkituttaa Laatikaisen firman kirjanpidon. Laatikaisen silloinen yritys lobbasi vuoden 1997 World Gamesia Lahteen. Hänen konsultointiyritys teki voittoa, jotka kierrätettiin venäläisyrityksen kautta, jota hoiti Tihonov. Tämä johdattelee Laatikaisen nykyisen ympäristöteknologiayrityksen kirjanpitoon, josta löytyy epäselvyyksiä idänkaupan suuntaan. Tihonovin yritys on ollut pelkää rahanpesua varten. Lisäksi selviää että tapettu Mika on tehnyt aikoinaan Laatikaiselle töitä. Ja että Mika oli Ilonan miesystävä. Korhonen antaa pidätysmääräyksen Laatikaisesta ja kansainvälisen etsintäkuulutuksen Tihonovista. Molemmat ovat kadonneet. Tihonov löytyy hukkuneena Häränsilmästä, kädet nippusiteissä.

Korhonen päättelee, että Tihonov tappoi Mikan varoitukseksi jengille ja ottaakseen itselleen huumekaupan. Kaupan takana oli Laatikainen, jota hän hoiti MCLK-jengin kautta, mistä. Mikan tappaminen oli Laatikaiselle liikaa ja niin hän tappoi Tihonovin. World Games ja sittemmin ympäristöteklogiahanke oli Laatikaisen ja Tihonovin projekti, jolla molemmat pesivät rikollista rahaa.

Korhonen saa selville että Ilona jahtaa Laatikaista, luullen että hän on Mikan tapon takana. Korhonen näkee Upon sillalta rautatien varressa Laatikaisen hahmon. Kauempana on Ilona, osoittaen aseella Laatikaista. Laatikainen hyppää Pietariin matkaavaan Allegron alle.

Muuta:

– Elokuva perustuu Tauno Hiekkavuoren rikosjännäriin Musta lahti

– Lahti-noirin terävintä kärkeä edustava elokuva kahmi kahdeksan Jussi-palkintoa ja valittiin vieraskieliseksi Oscar-ehdokkaaksi.

Artikkeli on julkaistu alunperin Lahen Ajat -verkkojulkaisussa vuonna 2018

Pentti Ahtialasta

Lahti-nimen alkuperää ovat tutkineet tuhannet tutkijat ympäri maailmaa, mutta se on edelleen mysteeri. Lahti mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1445, kun Lahden kylässä asunut Kalku oli Hollolan käräjillä.

Lahden ja Nastolan välisen kuntaliitoksen yhteydessä julkisuudessa käytiin keskustelua uuden kaupungin nimestä. Yksi vaihtoehto oli LahNa. Kaupunki jatkoi kuitenkin vanhalla nimellä.

Vanhassa Lahdessa oli 33 kaupunginosaa ja liitoksen jälkeen uudessa kaupungissa niitä on 40. Saimme hiljattain haltuumme listan 33 kaupunginosan nimien alkuperästä. Tämä uusin dokumentti löytyi vaikkei sitä kukaan ollut etsinytkään. Tosin se kumoaa kaikki aiemmat tutkijoiden käyttämät lähteet. Ehkä.

Ahtiala

Nimi mainitaan tiettävästi ensimmäisen kerran v. 1461, jolloin Elimäen (hih) käräjille osallistui Pentti Ahtialasta.

Asemantausta

Rautatieaseman rakentamiseen liittyvien talousepäselvyyksien tutkinta aloitettiin täältä. Taustat käytiin hyvin läpikotaisesti. Sen takia Asemantaustaa kutsutaan myös Lahden Watergateksi.

Hennala

”Hänen alansa”. Ruotsalaisen maanviljelijän ystävän mukaan annettu nimi.

Jalkaranta

Rannassa 1600-luvulla sijainnut vankisiirtola, jota perimätiedon mukaan kutsuttiin Jalkapannaksi. 1700-luvun päivitetyssä nimistötarkastusasiakirjassa, joka on säilynyt nykypäivään, kirjurin epäselvän käsialan takia aluetta alettiin kutsua Jalkarannaksi.

Jokimaa

Alueella asui 1700-luvulla Yogi-karhu.

Järvenpää

Siirtolaisten keksimä nimi. Paikalle muuttaneiden keravalaisten mukaan alkuperäisasukkaat olivat niin tylyjä, että heitä alettiin kutsua järvenpääläisiksi, josta koko alue sai nimensä Järvenpää.

Kartano

Alueella oli torpparin Matti-Mölli Mattipojan talo, joka oli todella komea, aivan kuin kartano.

Kerinkallio

Lammasfarmari Kari Kallion tila 1500-luvulla.

Keski-Lahti

Mallasjuoman panimon mukaan nimetty. Muita käytettyjä nimiä olivat Keski-Ketterä ja Keskari, ja markkinoinnissa ulkomailla on käytetty nimeä Kebardi.

Kilpiäinen

Ritariaikainen taistelupaikka. Kutsutaan myös Seipääksi, sillä paikalla oli likainen majatalo, jossa tarjoiltiin alkoholia. Tuolloin sanottiinkin, että ritarit olivat ”hirveessä seipäässä”.

Kiveriö

Erittäin soinen alue, jossa oli voimakas lieriö-kanta. Kun alue kuivattiin, nimi vaihdettiin Kiveriöksi.

Kivimaa

Erittäin muhevamainen, viljelyyn hyvin otollinen maa-alue. Ensimmäinen asukas yritti pitää muut loitolla, keksimällä täysin päin vastaisen nimen.

Koiskala

Muinaisbalttilainen kalankyselijä, ts. kalanpyytäjä: ”Kuis kala?”

Kolava

Aikoinaan Suomen huumepääkaupungin keskustaajama.

Kujala

Kolavasta seuraava, jossa huumeet myytiin. Täällä syntyi Lahden markkinat, jotka myöhemmin siirrettiin (ala)torille.

Kunnas

Mauri asui täällä.

Kytölä

Viimeisimpinä valittu kaupunginosa. Muita nimivaihtoehtoja oli Äly, Tykölä, Ylö ja Täky.

Kärpänen

Jostain syystä alueella kehittyi jääkiekosta oma versio, Kärpäslätkä, josta myöhemmin muodostui nimi kokonaiselle kaupunginosalle.

Laune

Ei mitään hajua. Eli Laune tarkoittaa täysin hajutonta ja mautonta.

Mukkula

Kartanon isäntä oli kyläläisten mielestä täys******. L jäi jossain vaiheessa pois käytöstä.

Myllypohja

Nimi oli aiemmin Pyllymohja. Vaihdettiin jostain syystä.

Möysä

Tuhansia vuosia elettiin käsityksessä, että nimi on muinaisbalttilainen muunnos löysästä. Lopulta löydettiin todiste, että Möysä tarkoittaa sysmäksi vetelää.

Niemi

Verrattain lyhyt niemi työntyy Vesijärveen. Se on nimetty Pätkän eli Masa Niemen mukaan 1950-luvulla.

Nikkilä

Mukkulan kartanon isäntä joutui muuttamaan Etelä-Lahteen, mutta siellä kyläläiset eivät pitäneet isännästä. Kävikin samoin kuin Mukkulassa ja L jäi täälläkin jossain vaiheessa pois käytöstä.

Okeroinen

Suomenruotsalainen ylioppilas Åke Larvantå perusti sekatavarakaupan rautatien varteen.

Paavola

Alueella esitetty äänekästä muinaismusiikkia muinaisbalttilaisella kielellä: ”Paa volaa!” (vrt. Koiskala).

Pesäkallio

Tirsk.

Pirttiharju

Tunnettiin aiemmin nimellä Pirttihirmu paikallisen henkilöhkön mukaan. Hirmu kääntyi vuosisatojen aikana muotoon harju.

Renkomäki

Renko-niminen torppari kaivoi kuoppia.

Salpausselkä

Alueella oli paljon saunoja. Sittemmin ne paloivat ja nimi typistyi Salpausseläksi.

Sopenkorpi

Tienoon ensimmäisen majatalon Sopepubin mukaan annettu, sekä synkän metsän. Nimeksi oli metsän takia tulla myös Hannujakerttula.

Viuha

Perimätiedon mukaan alueella asui torppari, joka tykkäsi esiintyä aika ajoin ja yllättävissä paikoissa alasti.

Ämmälä

Nimi tuli alueella pauhaavan kosken mukaan. Lopulta huomattiin ettei alueella ollutkaan koskea, vaan naisvaltainen tila. Nimi jäi voimaan.

Ps. Mainittakoon vielä, että Vesijärvi sai nimensä aikoinaan nimiehdotuskilpailusta. Muita ehdotuksia olivat Järvi, Järvijärvi, Järvivesi, Vesialue, mutta nämä raati totesi mielikuvituksettomiksi.

Pps. Kuten jokunen lukija huomasi, artikkelin sisältö on pääosin selvästi fiktiivinen (ja huumoristinen?). Silti se sisältää muutaman muunnellun totuuden ja pari ihan oikeaa faktaa. Tiedätkö mitkä? Vastaukset ehkä joskus myöhemmin.

Artikkeli on julkaistu alunperin Lahen Ajat -verkkojulkaisussa vuonna 2018